Berndt Ludvig Federley
Berndt Ludvig Federley (30. kesäkuuta 1906 Tampere[1] – 23. kesäkuuta 1976[2]) oli arkistoneuvos, historioitsija tietokirjailija.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Berndt Federleyn vanhemmat olivat arkkitehti Carl Birger Federley ja Gerdrud Helene Pacius ja puoliso vuodesta 1949 Gerda Synnöve Marianne Ahlbäck. Federley tuli ylioppilaaksi 1929 ja valmistui filosofian maisteriksi 1932 ja lisensiaatiksi 1946. Filosofian tohtoriksi hän väitteli 1948. Hän oli valtionarkiston ylimääräinen amanuenssi 1931–1936 ja nuorempi amanuenssi 1936–1940, Viipurin maakunta-arkiston va. hoitaja 1940–1945, Savo-Karjalan maakunta-arkiston hoitaja 1945, valtionarkiston vanhempi amanuenssi 1945–1949, arkistonhoitaja 1949–1952 ja kansliaosaston johtaja vuodesta 1952 vuoteen 1970. Vuonna 1969 arkistoneuvoksen arvon saanut Federley oli kahteen otteeseen Helsingin yliopiston dosentti ja työskenteli erikoisopettajana Teknillisessä korkeakoulussa. Hän oli Suomen Tiedeseuran jäsen ja Suomen historiallisen seuran tutkijajäsen.[1][2]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Om planer på ett sekret utskott vid Borgå lantdag, 1931
- Om gränsen mellan Tavastland och Savolax, 1933
- Svenska samskolan i Tammerfors 1895–1945, 1949, Runar Lemberg, Berndt Federley
- R. A. Wrede: lantdagsmannen och rättskampen 1877–1904, 1958
- Med Finlands ständers bifall och samtycke, 1960
- R. A. Wrede och Robert Hermanson, 1961, julkaisussa Finländska gestalter 1, ss. 99–120
- Konung, ståthållare och korporationer: studier i Estlands förvaltning 1581–1600, 1962
- Robert Montgomery och frågan om ministeransvarighet och parlamentarism i Finland på 1880- och 1890-talet, 1963
- Till frågan om rikslagstiftningen: om den tyska doktrinen och dess betydelse för den ryska politiken mot Finland, 1965, Berndt Federley, Johan Chydenius, Sven-Erik Åström
- Carl Alexander Armfelt, 1968, julkaisussa Finländska gestalter 7, ss. 7–45
- Politik och parlamentarism, 1970, julkaisussa Nuet och historien: uppsatser tillägnade Sven Lindman den 19 Augusti 1970, ss. 59–69
- Finländska sonderinger hos västmakterna under det första världskriget, 1971, julkaisussa Beretning: foredrag og forhandlinger ved det nordiske historikermøde i København 1971, 9-12 August, ss. 178–193
- Diktatur och lantdag: finländska opinioner 1903–1905, 1976, Berndt Federley, Reginald Jägerhorn, Henrik Meyer
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 128–129 (Viitattu 29.1.2019)
- ↑ a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 28.6.1976, s. 13.
| ||||||||||||||||||
