Bernard-Henri Lévy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bernard-Henri Lévy

Bernard-Henri Lévy (usein BHL, alk. Bernard Levy, s. 5. marraskuuta 1948 Beni-Saf, Ranskan Algeria) on ranskalainen kirjailija, elokuvaohjaaja ja toimittaja, joka tunnetaan kansainvälisesti. Hän oli vuonna 1976 uuden filosofian kärkihahmoja. Hänen varakas isänsä oli puutavarayhtiön perustaja.

Lévy opiskeli eliittiyliopisto École Normale Supérieuressa, jossa hänen opettajinaan olivat muun muassa Jacques Derrida ja Louis Althusser. Hän suoritti loppututkinnon filosofiassa. Uransa alussa hän työskenteli sotakirjeenvaihtajana Combatissa, jonka Albert Camus oli perustanut, kun natsit valtasivat Ranskan. 1971 hän oli Intiassa ja Bangladeshissa, missä hän seurasi Pakistanin kanssa käytyä sotaa. Se oli hänen 1973 ilmestyneen ensimmäisen kirjansa Bangla-Desh, Nationalisme dans la révolution aihe. Palattuaan Pariisiin hän oli perustamassa 'uusien filosofien' koulukuntaa. Uusi filosofia suhtautui kriittisesti marxismiin ja sosialismiin kauan ennen Neuvostoliiton hajoamista.

1977 hän esiintyi ensi kerran julkisesti uuden filosofian edustajana yhdessä André Glucksmannin kanssa. Samana vuonna ilmestyi hänen teoksensa La barbarie à visage humain, jossa hän sanoi että marxismi oli pohjimmiltaan epämoraalista. 1981 ilmestyi L'Idéologie française, jota pidetään hänen pääteoksenaan.

Pierre Bourdieu on pitänyt häntä malliesimerkkinä konservatiiveja hännystelevästä pseudofilosofista.[1]

Hän on naimisissa Arielle Dombaslen kanssa. Hänen tyttärensä Justine Lévy hänen ensimmäisestä avioliitostaan on menestyskirjailija. Hänellä on myös poika Antonin-Balthazar Lévy toisesta avioliitosta. Kun hänen isänsä kuoli 1995, hän peri tämän yrityksen ja toimi sen johdossa kunnes myi sen 1997 François Pinault'lle 750 miljoonasta frangista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]