Berlin (yhtye)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Berlin on yhdysvaltalainen rock/popyhtye. Musiikin uutta aaltoa edustanut yhtye perustettiin vuonna 1979 Orangen piirikunnassa Kaliforniassa.lähde?

Sen johtohahmo on laulaja Terri Nunn. Berlin nousi maailmanlaajuiseen suosioon vuoden 1986 singlellään ”Take My Breath Away”, joka tuli tunnetuksi samana vuonna ilmestyneessä elokuvassa Top Gun – lentäjistä parhaat.[1] ”Take My Breath Away” nousi listaykköseksi muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa, Irlannissa ja Hollannissa.lähde?

Yhtyeen tärkeimmät jäsenet olivat Nunnin lisäksi perustajajäsen John Crawford (pääasiallinen laulunkirjoittaja, basso ja syntetisaattorit) ja David Diamond (syntetisaattorit ja kitara). Muita jäseniä olivat Ric Olsen (soolokitara), Matt Reid (syntetisaattorit), Rob Brill (rummut: 1982&–1987) ja Rod Learned (rummut: 1979&–1982)lähde?

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berlin perustettiin Los Angelesissa , Kaliforniassa 1970-luvun lopussa. Yhtyeen ensimmäisen singlen "A Matter of Time" julkaisi I.R.S. Records vuonna 1980. Singlessä Terri Nunnin tilalla laulajana oli Virginia Macolino, koska Nunn oli väliaikaisesti jättänyt yhtyeen pyrkiessään näyttelijäksi.lähde?

Tämän jälkeen yhtye solmi levytyssopimuksen Enigma Recordsin kanssa, jolle se julkaisi ensimmäisen kappaleensa "Sex (I'm A...)" (Yhdysvaltain singlelistan 62.). Vuonna 1986 "Take My Breath Away" oli myyntimenestys, jota seurasivat heikommin menestyneet singlet "Like Flames" ja "You Don't Know".lähde?

Berlin hajosi virallisesti vuonna 1987, koska albumi Count Three and Pray ei ollut kaupallinen menestys. Yhtyeen nimi jäi kuitenkin Nunnin omistukseen, ja hän kokosi Berlinin uudelleen vuonna 1999 uudella kokoonpanolla, jossa Nunnin lisäksi soittivat Chris Olivas rumpuja ja perkussionia sekä Carlton Bost kitaroita. Carlton myös lauloi.[2]).

Berlin alkuperäinen kokoonpano, pois lukien Rob Brill, esitti kappaleen "The Metro" VH1:n Bands Reunited -ohjelmassa vuonna 2004.lähde?

Vuodesta 2016 eteenpäin Berlin on esiintynyt alkuperäisjäsenten John Crawfordin ja David Diamondin kanssa. Myös Ric Olsen on harvakseltaan osallistunut yhtyeen konsertteihin kotikaupungissaan Nashvillessa. Virallista tiedotetta heidän paluustaan yhtyeeseen ei ole tehty, mutta vuoden 2019 Yhdysvaltain kiertuetta on markkinoitu sisällyttämällä heidät keikkajulisteisiin.lähde?

System of a Down on levyttänyt version "The Metrosta" Dracula 2000 -elokuvan soundtrackille.lähde?

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelma-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Livealbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Information :

  • "A Matter of Time" (1980)
  • "Fascination" (1980)

Pleasure Victim :

  • "Tell Me Why" (1981)
  • "Sex (I'm A...)" (1982) #62 US
  • "The Metro" (1983) #58 US
  • "Masquerade" (1983) #82 US

Love Life :

  • "No More Words" (1984) #23 US, #1 NZ
  • "Now it's my Turn" (1984) #74 US
  • "Dancing In Berlin" (1984) #12 Uusi-Seelanti
  • "Touch" (1985)

Count Three and Pray :

  • "Take My Breath Away" (1986) #1 US, #1 UK, #2 Australia, #4 Itävalta, #2 Ranska, #3 Saksa, #1 Irlanti, #5 Italia, #1 Alankomaat, #4 Norja, #2 Etelä-Afrikka, #2 Ruotsi, #2 Sveitsi
  • "Like Flames" (1986) #82 US, #47 UK, #36 Saksa
  • "You Don't Know" (1986) #39 UK
  • "Pink and Velvet" (1986)

Voyeur :

  • "Blink of an Eye" (2002)
  • "With a Touch" (2003)

Animal :

  • "It's the way" (2013)
  • "Animal" (2013)

Britanniassa "Take My Breath Away" on uudelleenjulkaistu kahdesti: vuonna 1988, jolloin se oli singlelistan 52. ja vuonna 1990, jolloin se nousi kolmanneksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]