Basileios Lekapenos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Basileios Lekapenos (kreik. Βασίλειος Λακαπήνος/Λεκαπηνός) myös: eunukki Basileios ja Basileios Nothos (eli Basileios "Äpärä"). Basileios (noin 925 – noin 985) oli keisari Romanos I Lekapenosin avioton lapsi. Hänet oli kuohittu jo lapsena, minkä vuoksi hän oli eunukki. Basileios oli Bysantin parakoimomenoksena vuosina 945–985 ("de facto" ylimpänä ministerinä).[1]

Hänen isänsä Romanos I Lekapenos syrjäytettiin valtaistuimelta noin 945, jolloin keisareiksi tulivat hänen poikansa Konstantinos VII ja Stefanos. Todellisen vallan ottanut (Basileioksen velipuoli) Bysantin keisari Konstantinos VII nimitti hänet ylimmäksi ministeriksi (parakoimomenos).[2][3]

Basileios piti asemansa myös seuraavien keisareiden, Romanos II:n, Nikeforos II Fokasin ja Johannes I Tzimiskeen aikana. Huhujen mukaan Basileios myrkytti Johanneksen heidän välilleen syntyneiden riitojen päätteeksi. Hän oli pitkään ylimpänä ministerinä ja toimi varsin diplomaattisesti, mutta Bardas Fokas nuoremman kapinassa hän erehtyi tukemaan keisarin sijasta Bardasia. Tätä keisari Basileios II ei antanut anteeksi vaan syrjäytti hänet. Basileios Lekapenosin maat ja omaisuus takavarikoitiin. Kaikki hänet laatimansa lait mitätöitiin. Basileios karkotettiin maanpakoon, jossa hän kuoli noin vuonna 985. [4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Guilland 1967, s. 205–206 .
  2. John Julius Norwich, Byzantine: The Apogee, New York, Alfred P. Knopf, 1992, p. 167.
  3. Basileios Lekapenos käytti sormustaan sinettinä osoittamaan asemaansa parakoimomenosina.Schlumberger. 126, Gustave Schlumberger collection BnF
  4. Kazhdan, Alexander. The Oxford Dictionary of Byzantium. Oxford University Press, 1991. ISBN 0-19-504652-8. Том 1. Стр. 270, 326
  5. Warren Treadgold: A History of the Byzantine State and Society, s. 499, 505-507. Stanford University Press, 1997. .