Ballistiikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rikostutkinnassa käytettävä ballistinen koejärjestely

Ballistiikka (kr. ba'llein, heittäminen) on lentävien kappaleiden liikeratoja tutkiva dynamiikan sovellettu tiede. Ilmassa etenevän kappaleen liikerata ei ole suora maan vetovoiman ja ilmanvastuksen takia. Ballistiikassa puhutaan kappaleen lentoradasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen ammusten liikkumisia tutkinut ihminen oli Tartaglia, joka tuli tunnetuksi 1500-luvulla teorioillaan, että kaikkein suurin teoreettinen kantama saadaan 45° kulmalla ammuttaessa. Ilmanvastuksen takia käytännössä paras kantama saavutetaan 43-44° kulmilla. Galileo Galilei osoitti 2. kesäkuuta 1638, että ammus etenee ilmattomassa huoneessa ns. ideaalisen ballistisen kaaren paraabelin mukaan ja siihen vaikuttaa vain maan vetovoima. Jos maan vetovoimaa ei kohdistu ammukseen ollenkaan, on sen lentorata suora.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ballistinen kappale on kappale, joka on vapaa liikkumaan, käyttäytymään, ja joka muuttuu muodoltaan sekä ääriviivoiltaan ja pintarakenteeltaan ympäröivien olosuhteiden ja aineiden tai voimien, kuten aseen kaasupaineen, piipun/putken rihlojen, painovoiman, lämpötilan ja ilman partikkelien vaikutuksesta.

Ballistiikka voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin:

  • Sisäballistiikka, joka tutkii ruudin palamista, putken sisäisen paineen muutoksia, ammuksen nopeuden muutoksia ja kiihtyvyyttä ja ammuksen kulkua ruudin palokaasun ajamana piipun, tykin tai singon tms. putken läpi.
  • Väliballistiikka, joka tutkii ammuksen käyttäytymistä heti sen päästyä piipusta / putkesta ulos, kunnes kaasunpaine sen takana tasoittuu.
  • Ulkoballistiikka, joka tutkii ammuksen kulkua ilmassa tai avaruudessa. Kappaleen vapaan lennon lentorataan vaikuttaa kaikkiaan ilmanvastuksen ja maan vetovoiman lisäksi ballistinen kerroin, stabiliteetti, hyrrävoima, prekessio, nutaatio, hyrräpoikkeama, Magnus-efekti ja Poisson-efekti. Lisäksi tulee ottaa huomioon mm. ilmanpaine, ilman kosteus, ilman lämpötila, panoksen lämpötila, tuulen suunta ja voimakkuus ym. Esimerkiksi kiväärin luodin lähtönopeus lisääntyy tai vähenee nykyaikaisia ruuteja käytettäessä karkeasti yhden metrin sekunnissa yhden asteen lämpötilamuutosta kohti.
  • Maaliballistiikka eli terminaaliballistiikka, joka tutkii ammuksen kohdevaikutuksia ja ammusta kohteessa. Tähän liittyen haavaballistiikka tutkii projektiilin toimintaa ja vaikutuksia elävässä kudoksessa.

Tuliaseiden ballistisia tietoja voidaan käyttää hyväksi myös rikostutkinnassa. Ballistisista tiedoista erillään tuliaseiden tutkimisessa voidaan analysoida tuliaseita, ampumatarvikkeita ja työkaluja todettaessa, onko yksittäistä tuliasetta tai työkalua käytetty rikokseen.

Ballistinen ohjus on ohjus, joka on rakennettu toimimaan pääosin ballististen lakien mukaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ballistiikka.