Ballenysaaret

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ballenysaaret
Balleny Map.jpg
Maantiede
Sijainti Etelämanner
Koordinaatit 66°55′S, 163°45′E
Merialue Rossinmeri
Suurin saari Sturge
Valtio
Valtio  Uusi-Seelanti
(Rossinmaa)
Väestö
Väkiluku asumaton

Ballenysaaret ovat saariryhmä noin 240 kilometriä Etelämantereen rannikolta Rossinmerellä. Saaristoon kuuluu kolme suurempaa saarta, Young, Buckle ja Sturge, sekä useita pienempiä luotoja. Saaret kuuluvat Uuden-Seelannin vaatimaan Rossinmaan alueeseen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaret Nasan kuvassa.
Sabrina.

Balleneysaaret sijaitsevat Rossinmerellä noin 240 kilometriä Etelämantereen Victorianmaan rannikolta. Balleneysaaret ovat Scottinsaaren ohella ainoat meriympäristön saaret omalla puolellaan Etelämannerta. Saaristoon kuuluu kolme suurempaa saarta, Young, Buckle ja Sturge. Sturge on saarista suurin. Se on pituudeltaan noin 32 kilometriä ja leveydeltään 13 kilometriä.[1] Suurista saarista kaksi muuta ovat hieman pienempiä, mutta suurin piirtein saman kokoisia.[2] Lisäksi saaristossa on useita pienempiä luotoja, kuten Sabrina, Row, Borradaile, Chinstrap ja Monolith. Saaret muodostavat noin 160 kilometrin pituisen saarijonon. Saaret ovat tuliperäisiä.[1] Osa tulivuorista saattaa olla edelleen aktiivisa. Joitakin merkkejä aktiivisuudesta, kuten savua ja höyryä, havaittiin saarien ympäristössä 1830- ja 1890-luvuilla. Ympäröivällä merialueella on tapahtunut maanjäristyksiä.[2] Suuri osa saarista on jäätiköiden peitossa. Muutamilla paikoilla esillä on kallioita ja sorarantoja.[1] Saariston korkein kohta on Brown Peak 1524 metrin korkeudella Sturge-saarella.[2]

Saarien luontoa on niiden syrjäisyyden takia tutkittu verrattain vähän. Saarilla pesii vähintään seitsemän lintulajia, joita ovat jääpingviini, myssypingviini, kapinmyrskyliitäjä, lumimyrskyliitäjä, jäämyrskyliitäjä, etelänmyrskylintu ja etelänkeiju. Muita havaittuja lintuja ovat esimerkiksi lapintiira ja kihut. Saarilla esiintyviä hylkeitä ovat puolestaan weddellinhylje, krillihylje, etelänmerinorsu ja merileopardi. Hylkeet eivät lisäänny saarilla, mutta niitä saattaa oleskella sen rannoilla.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balleneysaaret löysi Eliza Scvott-aluksella purjehtinut John Balleny 9. helmikuuta 1839.[1] Amiraliteetin hydrografi Francis Beaufort nimesi saaret Ballenyn mukaan.[3] Saaret sijaitsevat hyvin syrjässä ja niille rantautuminen on vaikeaa. Ne ovatkin paljolti säästyneet sittemmältä ihmisen toiminnalta.[1] Saarille on rantaudutta kaikkiaan alle 30 kertaa. Ajoittain saarien läheltä kulkee risteilyaluksia ja vuosittain niiden ohi purjehtii venäläisiä jäänmurtajia. Uusi-Seelanti pitää saaria osana vaatimaansa Rossinmaata ja saaria hallitaan Antarktiksen sopimuksen mukaisesti.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Liz Cruwys: Encyclopedia of the Antarctic, s. 123-124. Routledge, 2007. ISBN 978‑0‑415‑97024‑2. (englanniksi)
  2. a b c d Shelly Farr Biswell: Balleny Islands; End of the line New Zealand Geographic. Viitattu 17.10.2020. (englanniksi)
  3. GNIS Detail - Balleny Islands geonames.usgs.gov. Viitattu 11.7.2020.