Bakteerivaginoosi
 | Tämä artikkeli tai sen osa on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa tekemällä käännöksen loppuun. Tarkennus: Mallineen kieli suomennettava |
| Bakteerivaginoosi | |
|---|---|
 Mikroskooppikuva bakteerivaginoosista — kohdunkaulan soluja peittävät sauvamaiset bakteerit, Gardnerella vaginalis (nuolet). |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | B96, N76 |
| ICD-9 | 616.1 |
| Huom.! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Bakteerivaginoosi (BV) eli emättimen bakteeritasapainon häiriö (Gardnerella vaginitis),[1] on emättimen sairaus, jonka aiheuttaa liiallinen bakteerimäärä.[2] Tavallisin oire on lisääntynyt valkovuoto, jonka haju on usein tympeän kalamainen. Vuoto on yleensä valkoista tai harmahtavaa. Kivulias virtsaaminen on mahdollinen oire.[3] Kutinaa ei tavallisesti esiinny.[2][3] Toisinaan oireita ei ole lainkaan.[3] Bakteerivaginoosi lisää useiden sukupuolitautien riskiä, esimerkiksi HIV/AIDS-tartunnan riskiä.[4] Raskauden aikainen tulehdus lisää myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä.[5]
Syy ja diagnoosi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bakteerivaginoosin aiheuttaa emättimessä luontaisesti esiintyvän bakteeritasapainon häiriintyminen.[6] Tavanomainen bakteerikanta muuttuu ja bakteerien kokonaismäärä lisääntyy sata- tai tuhatkertaiseksi.[2] Riskitekijöitä ovat esimerkiksi emättimen suihkuttaminen, uudet tai useat seksikumppanit, antibiootit ja kierukan käyttö.[6] Bakteerivaginoosia ei kuitenkaan pidetä sukupuolitautina.[7] Tautiepäilyn perustana ovat oireet, ja diagnoosi voidaan vahvistaa, jos tutkitun valkovuodon mukaan emättimen pH-arvo on tavallista suurempi ja siinä on runsaasti bakteereja.[2] Bakteerivaginoosi sekoitetaan usein hiivatulehdukseen tai trikomoniaasiin.[8]
Ehkäisy ja hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavallisin hoitokeino on antibiootti, joko klindamysiini tai metronidatsoli. Näitä lääkkeitä voi käyttää myös raskauden keski- ja loppuvaiheessa. Tulehdus kuitenkin uusiutuu monesti hoidon jälkeen. Probiootit saattavat auttaa uusiutumisen ehkäisemisessä.[2] On epäselvää, vaikuttaako probioottien tai antibioottien käyttö raskauden kulkuun.[2][9]
Epidemiologia ja historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bakteerivaginoosi on hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisin emätintulehdus.[6] Siitä kärsii 5–70 prosenttia naisista.[4] Bakteerivaginoosi on yleisintä joissakin osissa Afrikkaa ja harvinaisinta Aasiassa ja Euroopassa.[4] Yhdysvalloissa vaivaa esiintyy noin 30 prosentilla 14–49-vuotiaista naisista.[10] Määrä vaihtelee huomattavasti myös kunkin maan etnisestä ryhmästä toiseen.[4] Bakteerivaginoosin kaltaisia oireita on kuvailtu lähes yhtä kauan kuin historiaa on tallennettu, mutta ensimmäinen selvästi dokumentoitu tapaus on vuodelta 1894.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Borchardt, Kenneth A. & Noble, Michael A.: Sexually transmitted diseases : epidemiology, pathology, diagnosis, and treatment, s. 4. Boca Raton: CRC Press, 1997. ISBN 978-084-939-476-8 Google-kirjat Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 Donders, G. G.; Zodzika, J. & Rezeberga, D.: Treatment of bacterial vaginosis: what we have and what we miss. Expert opinion on pharmacotherapy, Huhtikuu 2014, 15. vsk, nro 5, s. 645-657. PubMed. PubMed:24579850 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
- 1 2 3 What are the symptoms of bacterial vaginosis? National Institutes of Health. 21.5.2013. US Department of Health and Human Services. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Kenyon, C.; Colebunders, R. & Crucitti, T.: The global epidemiology of bacterial vaginosis: a systematic review. American journal of obstetrics and gynecology, Joulukuu 2013, 209. vsk, nro 6, s. 505-523. PubMed:23659989 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
- ↑ What are the treatments for bacterial vaginosis (BV)? National Institutes of Health. 15.7.2013. US Department of Health and Human Services. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
- 1 2 3 Bacterial Vaginosis (BV): Condition Information National Institutes of Health. 21.5.2013. US Department of Health and Human Services. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Bacterial Vaginosis – CDC Fact Sheet Facts & Brochures. 11.3.2014. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Mashburn, J.: Etiology, diagnosis, and management of vaginitis. Journal of midwifery & women's health, 2006, 51. vsk, nro 6, s. 423-430. PubMed:17081932 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Othman, M.; Neilson, J. P. & Alfirevic, Z.: Probiotics for preventing preterm labour. The Cochrane database of systematic reviews, 24.1.2007, nro 1, s. CD005941. PubMed:17253567 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Bacterial Vaginosis (BV) Statistics Prevalence Statistics. 14.9.2010. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)