Bakteerivaginoosi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bakteerivaginoosi
Mikroskooppikuva bakteerivaginoosista — kohdunkaulan soluja peittävät sauvamaiset bakteerit, Gardnerella vaginalis (nuolet).
Mikroskooppikuva bakteerivaginoosista — kohdunkaulan soluja peittävät sauvamaiset bakteerit, Gardnerella vaginalis (nuolet).
ICD-10 B96, N76
ICD-9 616.1

Bakteerivaginoosi (BV) eli emättimen bakteeritasapainon häiriö (Gardnerella vaginitis),[1] on emättimen sairaus, jonka aiheuttaa liiallinen bakteerimäärä.[2] Tavallisin oire on lisääntynyt valkovuoto, jonka haju on usein tympeän kalamainen. Vuoto on yleensä valkoista tai harmahtavaa. Kivulias virtsaaminen on mahdollinen oire.[3] Kutinaa ei tavallisesti esiinny.[2][3] Toisinaan oireita ei ole lainkaan.[3] Bakteerivaginoosi lisää useiden sukupuolitautien riskiä, esimerkiksi HIV/AIDS-tartunnan riskiä.[4] Raskauden aikainen tulehdus lisää myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä.[5]

Syy ja diagnoosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakteerivaginoosin aiheuttaa emättimessä luontaisesti esiintyvän bakteeritasapainon häiriintyminen.[6] Tavanomainen bakteerikanta muuttuu ja bakteerien kokonaismäärä lisääntyy sata- tai tuhatkertaiseksi.[2] Riskitekijöitä ovat esimerkiksi emättimen suihkuttaminen, uudet tai useat seksikumppanit, antibiootit ja kierukan käyttö.[6] Bakteerivaginoosia ei kuitenkaan pidetä sukupuolitautina.[7] Tautiepäilyn perustana ovat oireet, ja diagnoosi voidaan vahvistaa, jos tutkitun valkovuodon mukaan emättimen pH-arvo on tavallista suurempi ja siinä on runsaasti bakteereja.[2] Bakteerivaginoosi sekoitetaan usein hiivatulehdukseen tai trikomoniaasiiin.[8]

Ehkäisy ja hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisin hoitokeino on antibiootti, joko klindamysiini tai metronidatsoli. Näitä lääkkeitä voi käyttää myös raskauden keski- ja loppuvaiheessa. Tulehdus kuitenkin uusiutuu monesti hoidon jälkeen. Probiootit saattavat auttaa uusiutumisen ehkäisemisessä.[2] On epäselvää, vaikuttaako probioottien tai antibioottien käyttö raskauden kulkuun.[2][9]

Epidemiologia ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakteerivaginoosi on hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisin emätintulehdus.[6] Siitä kärsii 5–70 prosenttia naisista.[4] Bakteerivaginoosi on yleisintä joissakin osissa Afrikkaa ja harvinaisinta Aasiassa ja Euroopassa.[4] Yhdysvalloissa vaivaa esiintyy noin 30 prosentilla 14–49-vuotiaista naisista.[10] Määrä vaihtelee huomattavasti myös kunkin maan etnisestä ryhmästä toiseen.[4] Bakteerivaginoosin kaltaisia oireita on kuvailtu lähes yhtä kauan kuin historiaa on tallennettu, mutta ensimmäinen selvästi dokumentoitu tapaus on vuodelta 1894.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b (1997) Sexually transmitted diseases : epidemiology, pathology, diagnosis, and treatment. Boca Raton [u.a.]: CRC Press, 4. ISBN 9780849394768. 
  2. a b c d e f "Treatment of bacterial vaginosis: what we have and what we miss." (April 2014). Expert opinion on pharmacotherapy 15 (5): 645-57. PMID 24579850. 
  3. a b c What are the symptoms of bacterial vaginosis? nichd.nih.gov. 21.5.2013. Viitattu 3 March 2015.
  4. a b c d "The global epidemiology of bacterial vaginosis: a systematic review." (December 2013). American journal of obstetrics and gynecology 209 (6): 505-23. PMID 23659989. 
  5. What are the treatments for bacterial vaginosis (BV)? nichd.nih.gov. 15.7.2013. Viitattu 4 March 2015.
  6. a b c Bacterial Vaginosis (BV): Condition Information nichd.nih.gov. 21.5.2013. Viitattu 3 March 2015.
  7. Bacterial Vaginosis – CDC Fact Sheet March 11, 2014. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 2 Mar 2015.
  8. "Etiology, diagnosis, and management of vaginitis." (2006). Journal of midwifery & women's health 51 (6): 423-30. PMID 17081932. 
  9. "Probiotics for preventing preterm labour." (24 January 2007). The Cochrane database of systematic reviews (1): CD005941. PMID 17253567. 
  10. Bacterial Vaginosis (BV) Statistics Prevalence cdc.gov. September 14, 2010. Viitattu 3 March 2015.