Bad Bentheim
| Bad Bentheim | |
|---|---|
 vaakuna |
|
  Bad Bentheim |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Ala-Saksi |
| Piirikunta | Grafschaft Bentheim |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 100,16 km² |
| Korkeus | 49 m |
| Väkiluku | 15 068 |
| – Väestötiheys | 150 as./km² |
Bad Bentheim on kaupunki luoteisessa Saksassa Ala-Saksin osavaltiossa lähellä Alankomaiden rajaa. Se tunnetaan muun muassa kylpylätoiminnastaan, hiekkakivestään ja Burg Bentheim -nimisestä linnakkeestaan.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bad Bentheim sijaitsee Grafschaft Bentheimin piirikunnan eteläosassa. Sen hallinnollinen alue rajoittuu lännessä Alankomaihin ja etelässä Nordrhein-Westfalenin osavaltioon. Pohjoisessa Bad Bentheim rajoittuu Nordhornin kaupunkiin. Lähimmät suuret kaupungit ovat Münster, Osnabrück ja Alankomaiden Enschede. Ruhrin alue suurkaupunkeineen sijaitsee Bad Bentheimin eteläpuolella; etäisyys Kölniin on noin 170 kilometriä. Amsterdam puolestaan sijaitsee noin 180 kilometriä Bad Bentheimista länteen.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisin asiakirjamaininta Bad Bentheimista on vuodelta 1050 muodossa "Binithem". Nimen etymologiasta on eri teorioita: se saattaa juontua saksan vihvilöitä tarkoittavasta sanasta "Binsen" tai muinaisesta germaaniheimosta, jonka latinalainen nimi on "tubantes". Bad Bentheimin alueella kasvoi aikoinaan runsaasti vihvilöitä, tubantes-heimo puolestaan eli nykyisen Alankomaan itäosassa keskiaikaa edeltäneenä kansainvaellusten aikana.
Bad Bentheim oli vuosisatoja saman nimisen kreivikunnan, Grafschaft Bentheimin, keskus. Kreivikunta sijaitsi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan luoteiskolkassa. Sen historia alkaa noin vuodesta 1050 ja päättyy vuoteen 1806. Noin tuhat neliökilometriä laajan kreivikunnan alue vastaa suunnilleen nykyistä Grafschaft Bentheimin piirikuntaa. Kaupunkioikeudet Bad Bentheim sai 1865. Vuonna 1945 kaupunki menetti asemansa paikallisena hallintokeskuksena, kun brittiläiset miehittäjät tekivät Nordhornista piirikunnan pääkaupungin. Bad Bentheim tunnetaan mahtavasta varhaiskeskiaikaisesta linnakkeestaan, Burg Bentheimista. Linnakkeen historia alkaa vuoden 1020 tienoilta ja se on ympäristöään korkeammalla sijaitseva niin sanottu "Höhenburg". Ensimmäinen asiakirjamaininta linnakkeesta on vuodelta 1116.
Bad Bentheimin rikkilähteet löydettiin 1711, ja sen jälkeen alkoi kylpylätoiminnan kehittyminen. Toisen maailmansodan jälkeen tehtiin niin kutsuttu Bakker-Schut-Plan, suunnitelma, jonka mukaan laajoja alueita Luoteis-Saksasta olisi liitetty Alankomaihin. Bentheimista olisi tullut "Neder-Benthem"; suunnitelma ei toteutunut. Bentheimiin liitettiin useita naapurikuntia Ala-Saksin kuntauudistuksessa 1974. Kaupungin hallinnollisella alueella sijaitsee liitosten seurauksena varsinaisen Bad Bentheimin lisäksi kaupunginosat Achterberg, Bardel, Gildehaus, Hagelshoek, Holt und Haar, Sieringhoek, Waldseite ja Westenberg.
Bentheimer Goldiksi kutsuttu hiekkakivi oli huomattava vientituote 1400-luvulta aina 1700-luvulle.
Kulttuurielämä ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bad Bentheimin merkittävin nähtävyys on Burg Bentheim linnanpuistoineen. Kaupungin useista kirkkorakennuksista huomattavimpiin kuuluu Evangelisch-Reformierte Kirche vuodelta 1696. Bad Bentheimin museoista mainittakoon hiekkakiviteollisuudesta kertova Bad Bentheimer Sandsteinmuseum. Kaupungin Ackerbürger-taloista huomionarvoisimpana mainitaan usein Haus Westerhoff. Taide-elämää edustaa muun muassa ulkoilmateatteri Freilichtspiele Bad Bentheim, joka perustettiin 1925.
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkailun merkitys Bad Bentheimin talouselämälle on huomattava. Kaupunkiin on syntynyt kylpyläpaikkakunnille tyypillisiä pieniä ja keskisuuria majoitus-, ravitsemus- ja hoitoalojen yrityksiä.
Bad Bentheimin rautatieasema, Bahnhof Bad Bentheim, sijaitsee 55-kilometrisellä rataosuudella Almelo–Salzbergen, joka on osa Amsterdamista Berliiniin kulkevaa rautatieyhteyttä. Asema otettiin käyttöön 1860-luvulla. Rataosuus on kokonaisuudessaan sähköistetty.
Bad Bentheim kautta kulkee Grafschaft Bentheimin piirikuntaa pohjois–eteläsuuntaisesti halkova Bundesstraße 403, jonka reitti alkaa Alankomaiden rajalta Emlichheimin kaupungista ja päättyy Nordrhein-Westfalenissa sijaitsevaan Ochtrupin kaupunkiin. Eurooppatie E30:een kuuluva Bundesautobahn 30 kulkee Bad Bentheimin keskustan pohjoispuolitse; moottoritie jatkuu Alankomaiden puolella nimellä Rijksweg 1. Bundesautobahn 31 kulkee Bad Bentheimin keskustan itäpuolitse.
Lähin kansainvälinen lentoasema on Flughafen Münster/Osnabrück.
Kuuluisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bad Bentheimissa syntyneitä tunnettuja henkilöitä ovat muun muassa:
- Wilhelm Heinrich von Bentheim-Steinfurt (1584–1632), Strasbourgin tuomioherra
- Hayo Vierck (1939–1989), arkeologi
- Nils Röseler (1992), jalkapalloilija
Kaupungissa on vaikuttanut myös muun muassa iskelmälaulaja Gaby Baginsky (1954).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johann Bardenhorst, Hubert Titz (Red.): Bad Bentheim – Aspekte einer Stadtgeschichte. In: Volkshochschule des Landkreises Grafschaft Bentheim, Heimatverein Grafschaft Bentheim (Hrsg.): Schriftenreihe der Volkshochschule und der Museumskoordination Grafschaft Bentheim. Band 21, Band 138, Bad Bentheim 1996, ISBN 3-922428-43-6.
- Herbert Wagner: Die Gestapo war nicht allein… - Politische Sozialkontrolle und Staatsterror im deutsch-niederländischen Grenzgebiet 1929–1945. LIT-Verlag, Münster 2004, ISBN 3-8258-7448-6
- Johannes Wolburg: Frühjahrstagung der Deutschen Geologischen Gesellschaft in Bentheim vom 8.-10. Mai 1950. Der Bentheimer Sattel im Rahmen der Geologie des Emslandes. In: Zeitschrift der Deutschen Gesellschaft für Geowissenschaften. Band 102, Stuttgart 1950, ISSN 0012-0189, S. 147–148
