Atsoksibentseeni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Atsoksibentseeni
Tunnisteet
IUPAC-nimi Difenyylidiatsiinioksidi
CAS-numero 495-48-7
PubChem CID 10316
SMILES C1=CC=C(C=C1)N=[N+](C2=CC=CC=C2)[O-]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C12H10N2O
Moolimassa 198,22 g/mol
Sulamispiste 36 °C (trans-atsoksibentseeni)
87 °C (cis-atsoksibentseeni)[1]
Tiheys 1,159 g/cm3 (trans-atsoksibentseeni)
1,166 g/cm3 (cis-atsoksibentseeni)[1]
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Atsoksibentseeni (C12H10N2O) on aromaattisiin atsoksiyhdisteisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muiden yhdisteiden valmistukseen.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa atsoksibentseeni on kellertävää kiteistä ainetta. Yhdisteellä on cis- ja trans-isomeerit. Atsoksibentseeni on veteen liukenematonta, mutta liukenee esimerkiksi alkoholeihin, dietyylieetteriin ja hiilivetyihin.[1][2][3][4] Atsoksibentseeni toisiintuu valon vaikutuksesta o-hydroksiatsobentseeniksi[5].

Atsoksibentseeniä valmistetaan pelkistämällä nitrobentseeniä glukoosilla tai emäksiseksi tehdyllä metanolilla. Reaktiossa muodostuu ensin nitrosobentseeniä ja fenyylihydroksyyliamiinia, jotka reagoivat atsoksibentseeniksi. Reaktiossa syntyy useita sivutuotteita.[1][2][4][6] Toinen tapa on hapettaa aniliinia vetyperoksidilla titaanidioksidin toimiessa katalyyttinä[7][8].

Atsoksibentseeniä käytetään muun muassa värien valmistamiseen. Halogenointi-, tai sulfonointireaktiot muodostavat atsobentseenijohdannaisia. Reaktio α-oksokarboksyylihappojen kanssa ja muodostuvan tuotteen syklisointi tuottaa fenyyli-indatsolirakenteisia yhdisteitä.[1][2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 694. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  2. a b c Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 158. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  3. a b Ahmad El-Awa: "Azoxybenzene", teoksessa Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis (e-EROS), John Wiley & Sons, New York, 2016. Teoksen verkkoversio Viitattu 29.9.2023. (englanniksi)
  4. a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 112. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
  5. William M. Horspool, Francesco Lenci: CRC handbook of organic photochemistry and photobiology, s. luku 94 sivu 24. CRC Press, 2003. ISBN 9780849313486. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.9.2023). (englanniksi)
  6. Markus Dugal: "Nitrobenzene and Nitrotoluenes", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005.
  7. Bijan Amini & Steven Lowenkron: Aniline and Its Derivatives, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003.
  8. Boy Cornils, Wolfgang A. Herrmann, Jian-He Xu & Horst-Werner Zanthoff: Catalysis from A to Z. Wiley-VCH, 2019. ISBN 9783527809080. (englanniksi)