Askja

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Askja
Askja.jpg

Askjan kaldera vuonna 1984

Tyyppi
Sijainti
Vuoristo
Dyngjufjöll
Korkeus merenpinnasta
1 516 m
Suojelualue
Vatnajökullin kansallispuisto (en)View and modify data on Wikidata
Purkautunut viimeksi
Koordinaatit
Tulivuoren sijainti Islannissa
Vuoden 1875 purkauksen tuhkapilvi

Askja (/aska/) on Islannin ylängöllä Dyngjufjöll-vuorten keskellä sijaitseva kerrostulivuori. Alue on hyvin eristynyt ja sinne pääsee vain muutamana kuukautena vuodessa. Alueella sataa vuosittain vain 450 mm johtuen Vatnajökull-jäätiköstä. Aluetta käytettiin Apollo-ohjelman aikana astronauttien harjoittelualueena, he tekivät siellä geologista tutkimusta.

Purkaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askja oli käytännössä tuntematon ennen 29. maaliskuuta 1875 alkanutta suurta purkausta. Erityisesti itäisissä vuonoissa tuhkasade oli niin runsas, että se myrkytti maan ja tappoi karjaa. Tuhkaa levisi tuulen mukana Norjaan ja Ruotsiin. Purkaus laukaisi merkittävän muuttoaallon pois Islannista. Aikaisempi vähäntunnettu purkaus on tapahtunut holoseenin aikana noin 11 000 vuotta sitten. Purkauksen tefraa on löydetty Ruotsin koillisosasta, Irlannin saaren pohjoisosasta ja Norjan pohjoisosasta. Viimeksi tulivuori on purkautunut 1961.

Askjassa on kolme sisäkkäistä kalderaa, joista suurimman halkaisija on 8 km. Uloin kaldera on purkautunut esihistoriallisella ajalla ja on laajuudeltaan 50 km². Pääkraatterin pohja on 1 100 metrin korkeudella.

Järvet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öskjuvatn on vuoden 1875 purkauksen kraatterissa oleva 4,5 km:n läpimittainen järvi. Sen pinta on noin 50 m alempana kuin varsinainen purkauskraatteri. Järvi oli aluksi lämmin, mutta on jäässä suuren osan vuotta. Se on syvin Islannin järvistä: 220 m.

Víti on pienempi 150 m:n läpimittainen räjähdyspurkauskraatteri Öskjuvatnin koillispuolella. Siinä on geoterminen järvi, joka on mineraalirikas, rikkipitoinen samea sininen järvi. Se on tarpeeksi lämmin uimiseen. (Näissä kraatterijärvissä uiminen tyynellä ilmalla voi olla vaarallista, koska veden pinnalle voi kertyä hiilidioksidia, joka voi tukehduttaa uimarin ja aiheuttaa hukkumisen.) Víti muodostui vuoden 1875 purkauksessa. Se on vain 8 metriä syvä.[1]

Kadonneet tiedemiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1907, saksalaiset tiedemiehet Walter von Knebel ja Max Rudloff vierailivat Askjalla tutkimassa sen kalderaa. Tutkiessaan Öskjuvatnia pienessä veneessä, he katosivat jälkeäkään jättämättä. Von Knebel'in morsian Ina von Grumbkow johti etsintäretkikuntaa, mutta se, mitä heille tapahtui ei selvinnyt. Nykyiset havainnot maanvyöryjen vaikutuksista, kuten 21. kesäkuuta 2014 tapahtuneesta, on johtanut arveluihin että he kuolivat vastaavanlaiseen, maanvyöryn aiheuttamaan hyökyaaltoon; vuoden 2014 hyökyaallon korkeudeksi arvioitiin 30 metriä.[2]

Alueen nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drekagil, lohikäärmeiden kanjoni.

Askjaa ympäröivillä Dyngjufjöll-vuorilla on vaikuttava Drekagil, lohikäärmeiden kanjoni. Kaksi muuta vulkaanista systeemiä, jotka sijaitsevat Askjan lähellä ovat Herðubreið ja Kverkfjöll.

Askja on suosittu turistinähtävyys. Alueella on kaksi retkeilymajaa ja mahdollisuus leiriytyä. Alueelle johtavat tiet ovat auki vain kolme-neljä kuukautta kesäkuusta lokakuun alkuun.

Aktiivisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2010, tulivuoriekspertti Hazel Rymer sanoi seismisen aktiivisuuden lisääntyneen myös Askjan alueella [3] Lisääntyneet maanjäristykset ovat sijoittuneet koilliseen keskustulivuoresta Herðubreiðin suuntaan.

Maaliskuussa 2012 raportoitiin Öskjuvatn-järven jäiden poikkeuksellinen sulaminen kuukausia etuajassa. Ilmiö viittaisi lisääntyneeseen geotermiseen aktiivisuuteen Askjassa. Huhtikuun alussa 2012 matkailijoita kehotettiin välttämään alueella liikkumista mahdollisten myrkyllisten kaasujen vuoksi.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]