Arrajoki (Lahti)
| Arrajoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Lahti, Iitti |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Arrajoen valuma−alue (14.16) |
| Pinta-ala | 344,29 km² [1] |
| Järvisyys | 12,3 % [1] |
| Pääuoman pituus | noin 30 km [2][a] |
| Pääuoman osuudet | Arrajoki ←Immilänjoki ←Ruuhijärvi ←Salajärvi ←Luhtaanjoki ja Seestaanjoki ←Kivijärvi ←Evattu [a] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Sylvöjärvi, Lahti [3] |
| Laskupaikka | Arrajärvi, Iitti [4] |
| Sivu-uomat | Oulaanoja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 74,4 m [3] |
| Laskukorkeus | 74,1 m [4] |
| Korkeusero | 0,3 m |
| Pituus | 3,9 km [3][2] |
| Kaltevuus | 0,08 m/km |
| Keskivirtaama | 2,7 m³/s (MQ) [5] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Arrajoki on Päijät-Hämeen Lahdessa ja Iitissä virtaava neljä kilometriä pitkä joki, joka alkaa Sylvöjärvestä ja laskee Arrajärveen. Se on samalla osan matkaa Lahden ja Iitin välinen rajajoki, joka laskee käytännössä Kymijokeen.[4][3][6]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arrajoki on 3,9 kilometriä pitkä ja se alkaa Sylvöjärven pohjoispäästä, minne Immilänjoki ja Luhtajoki laskevat vetensä. Joki alittaa heti yhdystien 3136 ja virtaa entisen Arrajoen kartanon maiden ohi ja alkaa mutkitellen seurata peltomaiden reunaa kohti itää. Peltojen loputtua joki kääntyy virtaamaan etelään päin. Oulajan peltojen kohdalla on joessa suvantomainen laajentuma, jonka jälkeen joki suuntaa kaakkoon päin ja laskee Arrajärveen. Joen varrella on yläjuoksulla kaksi vapaa-ajan asuntoa ja alajuoksulla Arrajärven lähellä niitä on neljä lisää. Joki on rajajokena alimmat 3,2 kilometriä. Yläjuoksulla sijaitsee pienialainen luonnonsuojelualue.[4][3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arrajoen kartano on perustettu kolmekymmenvuotisen sodan jälkeen 1650-luvulla joen yläjuoksulle. Kapteeni von Kothen rakennutti jokeen vesimyllyn, jolle hankki tullioikeudet 1690-luvulla. Myllylle rakennettiin vuonna 1904 vesivoimalaitos, jonka sähkö johdettiin aluksi vain kartanolle, mutta itsenäisyyden alussa myös Immilän kylälle.[7]
Virtaamia ja säännöstely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arrajoen virtaamatietoja on mitattu vuosien 1941–1959 aikana Sylvöjärven kohdalta, jossa yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 355 neliökilometriä. Keskivirtaamaksi (MQ) on saatu 2,7 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaamaksi (MHQ) 6,1 m³/s ja keskialivirtaamaksi (MNQ) 1,2 m³/s. Mittausjakson suurin virtaama 8,6 m³/s mitattiin 1960-luvulla syyskuussa. Viereisessä kuvaajassa esitetään edellä mainitun mittausjakson ajalta kuukausittaiset virtaamien keskiarvot.[5]
| Arrajoen Sylvöjärven kohdalta mitatut virtaamat vuosilta 1941–1959 |
|---|
Arrajoki laskee Arrajärveen, joka on avoin osa Kymijokea. Kymijoessa on Arrajärven yläpuolella Vuolenkosken vesivoimalaitos ja alapuolella Mankalan vesivoimalaitos. Voimaloiden välistä Kymijokea ja samalla Arrajärveä säännöstellään vesivoiman tuotantoa varten. Vedenpinta tulee säännöstelyssä kuitenkin pysyä arvoissa 73,93–74,13 m mpy.. Arrajoen yläpuolella sijaitsevalla Sylvöjärvellä on keskivedenkorkeus 74,4 metriä mpy., joten Kymijoen säännöstelyn yläkorkeudet lähes saavuttavat Sylvöjärven keskikorkeutta.[3]
Arrajoen valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Arrajoen valuma-alue
Arrajoen valuma-alueen pinta-ala on 344 neliökilometriä ja valuma-alueen järvisyys on 12,3 %. Joen keskivirtaama (MQ) on noin 2,7 kuutiometriä sekunnissa.[5] Valuma-alueen pääuoma on vesistöreitti, jossa on lyhyitä jokiosuuksia pitkien järvien välillä. Pääuoman tärkeitä järviä ja jokia ovat alajuoksulta lueteltuina: Arrajoki, Sylvöjärvi, Immilänjoki, Ruuhijärvi, Salajärvi, Luhtaanjoki, Seestaanjoki, Kivijärvi ja Evattu. Evattuun laskee toiselta Salpausselältä alkavia ojia. Pääuoman pituus on noin 30 kilometriä.[3][2][a]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Pääuoman määritys ja sekä joen että pääuoman pituuden määritys on selostettu artikkelin Arrajoen valuma-alue kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c Arrajoen valuma−alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 26.2.2023.
- ↑ a b c d e f g Arrajoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2023.
- ↑ a b c d Arrajoki, joensuu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2023.
- ↑ a b c Hyvärinen, Veli & Gürer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi, s. 123. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Arrajoen valuma-alue (14.16) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.2.2023.
- ↑ Arrajoki paijat-hamewiki.fi. Viitattu 26.2.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lahden seudun taloudellinen kartta vuodelta 1912
