Arosinappiperhonen
| Arosinappiperhonen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Kaaliperhoset Pieridae |
| Alaheimo: | Pierinae |
| Suku: | Pieris |
| Laji: | chloridice |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pieris chloridice |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Arosinappiperhonen (Pieris chloridice) on kaaliperhosten heimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arosinappiperhosen etusiiven pituus on yleensä 20–22 mm. Siipien yläpinnan pohjaväri on valkoinen. Koiraiden etusiiven yläpuolen mustat kirjaukset ovat niukkoja ja takasiiven yläpuolella ei ole kirjauksia. Naarailla siipien yläpinnan kirjaukset ovat laajempia kuin koirailla.
Arosinappiperhonen muistuttaa sinappiperhosta (Pieris daplidice). Pohjois-Amerikassa esiintyvää lajia Pontia beckerii on toisinaan pidetty arosinappiperhosen alalajina.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arosinappiperhonen esiintyy Euroopan kaakkois- ja itäosista Vähään-Aasiaan, Irakiin, Iraniin ja idässä Mongoliaan saakka. Lajia on tavattu Suomessa ainoastaan vuonna 1970, jolloin se esiintyi vaeltajana laajan sinappiperhosen (Pieris daplidice) vaelluksen yhteydessä.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arosinappiperhosen elinympäristöä ovat niityt, puutarhat ja myös kuivat arot ja kivikkoiset vuoristoniityt.
Lentoaika ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentoaika on huhtikuusta alkaen läpi kesän ainakin kahtena sukupolvena. Laji talvehtii kotelona. Suomeen vaeltaneet yksilöt on tavattu heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa.
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja ovat pernaruohot (Sisymbrium) ja litutillit (Descurainia).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
- Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.
- Pertti Pakkanen: Arosinappiperhonen. Suomen Perhostutkijain Seura.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||