Arno Forsius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arno Fredrik Voldemar Forsius (16. huhtikuuta 1929 Vihti[1] – 25. heinäkuuta 2024 Vihti[2]) oli suomalainen lääketieteen ja kirurgian tohtori.[3] Hän oli myös tunnettu lääketieteen historioitsija.[4][5][6][7]

Forsiuksen vanhemmat olivat pankinjohtaja Eiler Forsius ja pankinjohtaja, kansanedustaja Saara Margareta Elisabeth Hiidenheimo. Hän tuli ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta 1947 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1954. Forsius avioitui Armi Anita Lehtisen (1929–2019[8]) kanssa vuonna 1952.[1]

Forsius toimi Kiikan kunnanlääkärinä 1954–1957, erikoistui sisätauteihin Helsingissä 1957–1963, oli Helsingin A-klinikan lääkärinä 1960–1963, Lahden kaupunginsairaalan sisätautien osastolla osastonlääkärinä 1963–1970 ja ylilääkärinä 1970–1986. Hän oli Lahden kaupunginsairaalan johtava lääkäri vuosina 1970–1976 ja johtava ylilääkäri 1977–1986 sekä Lahden kaupungin terveystoimen johtaja 1986–1992.[9][10]

Lahdessa Forsius oli sosiaalilautakunnan jäsen 1965, terveydenhoitolautakunnan puheenjohtaja 1966–1972 ja terveyslautakunnan puheenjohtaja 1972–1975, sekä Lahden evankelis-luterilaisten seurakuntien sairaalasielunhoidon johtokunnan jäsen, varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja 1964–1975.

Forsius osallistui Lahdessa useiden yhdistysten, kuten Päijät-Hämeen (aik. Kyminlaakson) Lääkäriseuran, Lahti-seuran ja Päijät-Hämeen tutkimusseuran toimintaan. Hänet kutsuttiin Päijät-Hämeen Lääkäriseuran ja Päijät-Hämeen tutkimusseuran kunniapuheenjohtajaksi, ja Lahti-Seura nimesi hänet ”Vuoden lahtelaiseksi” vuonna 1992. Lisäksi Suomen Lääketieteen Historian Seura kutsui hänet kunniajäsenekseen.[11]

Forsiukselle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki 1976 ja professorin arvonimi 2001 sekä Lahden kaupungin kultainen mitali 1992[12] ja Suomen Lääketieteen Historian Seuran Gunnar Soininen -mitali 2001.

Forsius kirjoitti 1970-luvun lopulta alkaen lääketieteen ja terveydenhuollon historiaa sekä kulttuurihistoriaa käsitteleviä kirjoituksia valtakunnallisiin ja paikallisiin julkaisuihin, Suomen kansallisbiografiaan sekä Internet-kotisivuilleen, joilla on myös täydellinen luettelo hänen julkaisuistaan.

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys Hollolassa ja Lahdessa vuoteen 1865. Hämeenlinna: Lahden kaupunki, 1982.
  • Kyminlaakson Lääkäriseura 1909–1984. Lahti: Kyminlaakson Lääkäriseura, 1983.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys Hollolassa ja Lahdessa vuosina 1866–1985. Vammala: Lahden kaupunki, 1993.
  • Tietämisen riemu ja tuska: Sigfridus Aronus Forsiuksen elämä n. 1560–1624. Hämeenlinna: Anita Forsius, 1996.
  • Ihmisiä lääketieteen historiassa. Vammala: Suomen Lääkäriliitto, 2001. ISBN 951-9433-43-0 [5]
  • Artturi Hiidenheimo 1877–1956: Elämää Vihdin Oravalassa, työtä yhteiskunnan hyväksi. Jyväskylä: Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö, 2002.
  • Kyminlaakson Lääkäriseurasta Päijät-Hämeen Lääkäriseuraksi 1909–2009. Helsinki: Kyminlaakson Lääkäriseura, 2009. (toimituskunnan puheenjohtaja ja kirjan useiden artikkelien kirjoittaja)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 95. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. ↑ Muistokirjoitus | Vihtiin juurtunut Arno Forsius oli humanistilääkäri ja historiantutkija Vihdin Uutiset. 6.8.2024. Viitattu 7.8.2024.
  3. ↑ Pandemiaan ei voi suhtautua olankohautuksella, muistuttaa lääketieteen tohtori Arno Forsius Yle Uutiset. 6.7.2009. Viitattu 3.6.2018.
  4. ↑ Eskola, Riitta: Lääketieteen historioitsija, professori Arno Forsius – Mitkä ovat maailman tärkeimmät lääkkeet? Lääketietokeskus. 2004 päivitetty 2007. Arkistoitu 19.5.2007. Viitattu 15.7.2020.
  5. ↑ a b Suomen Lääkäriliiton hallituksen toimintakertomus 2001. Lääkäriliitto. Arkistoitu 25.9.2011. Viitattu 3.6.2018.
  6. ↑ Arno Ahosniemi (koonnut) & Pohjanpalo, Virve: Yliopiston lyhyet – Terve nenä terveessä päässä. Yliopistolehti, 2001, nro 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.7.2020.
  7. ↑ Ihmisiä lääketieteen historiassa -kirja ilmestynyt. Suomen lääkäriliitto - tiedotteet. 5.11.2001. Arkistoitu 27.4.2007. Viitattu 3.6.2018.
  8. ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 18.8.2024, s. B 24.
  9. ↑ Arno Forsius Myllyhoitolehti. Arkistoitu 30.1.2010. Viitattu 15.7.2020.
  10. ↑ Palstoilta poimittua. Ambulanssi -lehti, 1979, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.6.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Alitalo, Ilkka & Vuorinen, Heikki S.: Suomen Lääketieteen Historian Seura. Arkistoitu 13.5.2008. Viitattu 3.6.2018.
  12. ↑ Vuoden lahtelainen. Lahti-seura. Arkistoitu 12.2.2005. Viitattu 3.6.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arno_Forsius&oldid=22775615”