Näkövammaisten ammattikoulu

Wikipedia
Ohjattu sivulta Arlainstituutti
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Näkövammaisten ammattikoulu on suomalainen ammattioppilaitos, joka on suunnattu näkövammaisille. Koulu on sittemmin ollut nimeltään Arlainstituutti ja 1. tammikuuta 2009 alkaen Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan toimipaikka.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1900 perustettiin Sokeain ystävät -yhdistyksen aloitteesta, senaatin ja Helsingin kaupungin apurahan turvin Kallion kaupunginosaan Sokeain miesten työlaitos, joka tarjosi työtilat ja työnohjausta muutamalle sokealle käsityöläiselle. Työnohjaus laajeni pikkuhiljaa muunkilaiseksi opetukseksi. Vuonna 1906 koululle valmistui uusi kivitalo niin ikään Helsingin Kallioon. Samalla laitokselle annettiin nimeksi sokeain miesten työkoulu. Lisänimenä oli "Arla", joka merkitsee "ani varhainen aamunhetki". Samoilla alueilla oli jo vuodesta 1892 toiminut sokeiden naisten työkoti. Vuonna 1951 nämä kaksi koulua yhdistyivät Sokeain ammattikouluksi, jota piti yllä yksityinen säätiö. Vonna 1972 koulu muutti nykyiselle paikalleen Espoon Leppävaaraan ja siirtyi säätiöltä valtion omistukseen. Vuonna 1990 laitoksen nimeksi tuli Arlainstituutti, Näkövammaisten ammatillinen koulutus- ja kehittämiskeskus. Vuoden 2009 alusta alkaen koulu on ollut nimeltään Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan toimipaikka, kun Arlainstituutti yhdistyi Invalidisäätiön omistamaan Keskuspuiston ammattiopistoon, samalla kun sen ylläpitäjyys siirtyi opetusministeriöltä ORTON invalidisäätiölle.

Perinteisimpiä koulusta valmistujien ammatteja ovat erilaiset käsityöammatit, kuten korin punoja tai harjojen ja siveltimien valmistaja. Myös hierojia koulutetaan edelleen, joskin perinteisissä "sokeiden ammateissa" toimii entistä vähemmän näkövammaisia. Vuonna 2000 yleisimmät täystyöllistettyjen näkövammaisten ammattiryhmät ovat kuntohoitaja, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti sekä erilaiset toimistotyön ammatit.Seuraavana tulevat teollisen työn ammatit, joiden osuus on laskeva. Sitten tulevat perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat. Viidentenä tulevat tietotekniikan erityisasiantuntijat, tukihenkilöt ja operaattorit.[1]. Näkövammaisten tietotekniikan opetus aloitettiinkin Näkövammaisten ammattikoulussa jo 1970-luvun alussa. Toimistotyön ammateista ovat aiemmin olleet Arlankin koulutuksessa voimakkaasti edustettuina konekirjoittajat (esim. sairaalakonekirjoittajat) ja puhelunvälittäjät, jotka ovat sittemmin korvautuneet monenlaisilla asiakaspalvelun ja markkinoinnin ammateilla. Samoin monenlaisiin hoitotyön ammatteihin, lähihoitajien lisäksi mm. urheiluhierojaksi on koulutettu useita. Musiikin alan erikoisammateista on esimerkki pianonvirittäjä. Nykyisiä käsityön ammattinimikkeitä ovat mm. artesaani, verhoilija. Nykyään ei voida siis enää puhua mistään erityisistä näkövammaisten ammateista, vaan näkövammaisia voidaan kouluttaa hyvin moniin ammatteihin yksilöllisten opetussuunnitelmien, saavutettavan oppimateriaalin ja kehittyneiden apuvälineiden turvin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Näkövammaisten ammatit Näkövammarekisterin vuosikirja 2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]