Arktinen susi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arktinen susi
Canis lupus arctos (Pocock, 1935).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Koiraeläimet Canidae
Suku: Koirat Canis
Laji: Susi lupus
Alalaji: arctos
Kolmiosainen nimi

Canis lupus arctos
Pocock, 1935

Arktisen suden levinneisyys
Arktisen suden levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Arktinen susi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Arktinen susi Commonsissa

Arktinen susilähde? eli napasusilähde? (Canis lupus arctos) on suden alalaji, jota tavataan Kanadan arktisilla alueilla.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arktinen susi saksalaisessa eläintarhassa.

Arktiset sudet ovat yleensä susiksi keskikokoisia ja joskus hyvinkin suuria, joskin koossa sen voittavat suden kolme suurinta alalajia.lähde? Pituudeltaan ne ovat noin 1–1,8 metriä häntä mukaan lukien[1]; urokset ovat isompia kuin naaraat. Säkäkorkeus on noin 60–80 senttiä.lähde? Arktiset sudet painavat noin 32-70 kiloa[1] ja ovat painavampia kuin Suomessakin elävät euraasiansudet.lähde? Suhteessa arktisen suden korvat ovat pienet ja niillä sinisilmäisyys on joillain seuduilla yleistä.lähde? Arktinen susi on yleensä valkoinen, mutta useilla yksilöillä on harmaata ja joskus jopa punaruskeaa kuviointia selässä ja naamassa.[1]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arktinen susi elää yleensä noin 3–8 yksilön laumoissa.[2] Koska arktisen suden elinalueilla ei ole juuri asutusta, se ei pelkää ihmistä lainkaan.lähde? Arktinen susi lähestyy usein ihmistä uteliaana,[3] ja on täten helppo havaita. Näissä tilanteissa ne eivät ole koskaan osoittaneet saalistuskäyttäytymistä tai aggressioita.lähde? Vankeudessa arktisten susien iäksi on mitattu jopa 18 vuotta, mutta luonnossa ne elävät tavallisesti 7–10 vuotta.[4][1]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arktisen suden pentu Schönbrunnin eläintarhassa.

Kaikkien susien tapaan vain lauman johtava naaras saa paritella. Poikasten pienellä määrällä varmistetaan, että ravintoa riittää kaikille poikasille.[1]

Arktiset sudet synnyttävät poikasensa maahan tai lumeen kaivettuun pesään, jos se on mahdollista.[1][5] Se voi myös synnyttää pentunsa luoliin ja kallion koloihin.[1]

Emo synnyttää 2–3 pentua toukokuun lopulla aina kesäkuun alkuun.[6] Pennut ovat väritykseltään harmaita.[5]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arktinen susi syömässä saalistaan

Arktinen susi saalistaa laumoissa itseäänkin suurempia eläimiä, kuten karibuja ja myskihärkiä. Lisäksi ne syövät napajäniksiä, sopuleita, hylkeitä ja hanhia.[7] Eläin voi syödä kerralla jopa 9 kiloa lihaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Arctic Wolf Facts and Adaptations Canis lupus arctos Cool Antarctica. Viitattu 16.3.2019. (englanniksi)
  2. a b Arctic Wolf Wolfworld. 21.1.2014. Viitattu 13.3.2019. (englanniksi)
  3. Are Arctic wolves dangerous to humans? Quora. Viitattu 13.3.2019. (englanniksi)
  4. Arctic Wolf Animal Corner. Viitattu 13.3.2019. (englanniksi)
  5. a b Arctic Wolf (Canis lupus arctos) Wolf Quest. Viitattu 13.3.2019. (englanniksi)
  6. Arctic Wolf A-Z Animals. 4.11.2008. Viitattu 13.3.2019. (englanniksi)
  7. Arctic wolf Toronto Zoo. Viitattu 13.3.2019. (englanniksi)