Arkadi Nebolsin
Arkadi Konstantinovitš Nebolsin (ven. Аркадий Константинович Небольсин; 14. lokakuuta 1865 – 17. maaliskuuta (J: 4. maaliskuuta) 1917 Helsinki, Venäjän keisarikunta)[1][2] oli venäläinen kontra-amiraali, joka joutui omien sotilaidensa surmaamaksi helmikuun vallankumouksen upseerisurmien yhteydessä.
Nebolsin oli Venäjän keisarikunnan laivaston palveluksessa vuodesta 1883.[1] Hän valmistui merikadettikoulusta vuonna 1885 ja Nikolain laivastoakatemiasta vuonna 1892. Vuodesta 1897 hän palveli Mustanmeren laivastossa. Vuosien 1904–1905 Venäjän–Japanin sodassa Nebolsin osallistui Tsushiman meritaisteluun panssarikansiristeilijä Auroran päällikkönä. Vuonna 1905 hänet nimitettiin Venäjän laivastoedustajaksi Washingtoniin, ja hän osallistui Portsmouthin rauhanneuvotteluihin. Hän oli vuosina 1909–1911 tykkivene Korejetsin ja 1911–1914 taistelulaiva Imperator Pavel I:n päällikkönä.[2]
Ensimmäisen maailmansodan aikana Nebolsin oli aluksi Itämeren laivaston 1. linjalaivaprikaatin ja toukokuusta 1915 alkaen 2. linjalaivaprikaatin komentaja.[2] Hän sai kontra-amiraalin arvon vuonna 1915.[1][2] Prikaati oli sijoitettu Helsinkiin. Helmikuun vallankumouksen puhjettua merisotilaat alkoivat surmata Helsingissä joukolla päällystöään. Nebolsin ammuttiin meren jäälle kaupungin edustalle hänen ollessaan nousemassa linjalaiva Andrei Pervozvannyin kannelle neuvottelemaan tai toisen version mukaan hänen ollessaan tulossa neuvottelusta Imperator Pavelilta. Ampujaksi on mainittu Dmitri Kurganov -niminen matruusi.[3][1] Nebolsin kuoli myöhemmin yöllä väliaikaisessa merisotasairaalassa.[4] Hän oli Helsingissä surmatuista laivaston upseereista korkea-arvoisimpia vara-amiraali Adrian Nepeninin jälkeen.[3][1]
Nebolsin on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Harry Halén: Vallankumouksessa 1917 tapetut (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin sotasurmat. Viitattu 16.7.2022.
- ↑ a b c d Аркадий Константинович Небольсин (venäjäksi) Hrono.ru. Viitattu 16.7.2022.
- ↑ a b Kristiina Kalleinen: Helsingin upseerisurmat maaliskuussa 1917, s. 149, 161 teoksessa Venäläissurmat Suomessa 1914–22 – Osa 1. Sotatapahtumat 1914–22 (toim. Lars Westerlund). Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2004. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2004. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Harry Halén: ”Venäjän vallankumous Helsingissä 1917–1918”, s. 73 teoksessa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa: Sotasurmat 1917–1918 (toim. Jarmo Nieminen ). Gummerus, Helsinki 2015.