Aristeides Thebalainen
| Aristeides Thebalainen | |
|---|---|
| Ἀριστείδης ὁ Θηβαῖος | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 300-luku eaa. Theba |
| Kuollut | 300-luku eaa. |
| Ammatti | taidemaalari |
Aristeides Thebalainen (m.kreik. Ἀριστείδης ὁ Θηβαῖος, Aristeidēs ho Thēbaios, lat. Aristides Thebanus; 300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen taidemaalari, joka oli kotoisin Thebasta.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aristeideen isä oli taidemaalari Aristodemos, ja hänen opettajinaan toimivat Euksenidas sekä hänen oma vanhempi veljensä Nikomakhos. Aristeides oli Apelleen jonkin verran vanhempi aikalainen, ja toimi noin vuosina 360–330 eaa.[1][2]
Aristeideella oli kaksi poikaa, Nikeros ja Ariston, joille kummallekin hän opetti maalaamisen taidon.[1] Plinius vanhempi mainitsee, että Aristeideella oli lisäksi oppilas, jonka nimi oli myös Aristeides.[1][2]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plinius kuvaa Aristeideen ansioksi erityisesti ihmisten tunnetilojen taidokkaan kuvaamisen. Erääksi hänen maalauksekseen mainitaan teos, joka esitti vauvaa, joka hamuili kuolettavasti haavoittuneen äitinsä rintaa; vaarana oli, että lapsi joisi verta maidon sijasta. Sen tulkitaan tasapainoilleen taitavasti säälin ja vastenmielisyyden tunteiden herättämisen välillä.[1][2][3] Aleksanteri Suuri ihaili maalausta niin paljon, että vei sen Pellaan. Toinen Aristeideen maalaus esitti turvananojaa niin taitavasti, että tämän äänen melkein saattoi kuulla. Kolmanneksi mainitaan Iristä esittänyt maalaus, joka oli keskeneräinen, mutta silti hyvin ihailtu.[1][2] Neljäs on Pliniuksen mainitsema filosofi Leontionia esittänyt maalaus nimeltä Leontion ajattelemassa Epikurosta.[4]
Aristeideen maalausten hinnoista Plinius kertoo useita anekdootteja. Kerran hän teki Elateian tyrannille Mnasonille maalauksen, joka esitti taistelua persialaisia vastaan ja sisälsi sata henkilöhahmoa; Aristeides sai jokaisesta kymmenen minaa. Kauan hänen kuolemansa jälkeen Pergamonin kuningas Attalos maksoi eräästä hänen maalauksestaan sata talenttia. Kun Mummius myi Kreikasta saamaansa sotasaalista, Attalos yritti ostaa Aristeideen Dionysosta esittäneen maalauksen 600 000 sestertiuksen hintaan. Mummius kuitenkin ymmärsi tästä maalauksen arvon, kieltäytyi myymästä sitä ja vei sen Roomaan, jossa se asetettiin Cereen temppeliin. Samalla siitä tuli ensimmäinen kreikkalainen maalaus, joka laitettiin kaupungissa julkisesti esille. Tutkijat ovat olleet erimielisiä, viittaavatko kaksi viimeksi mainittua tapausta samaan maalaukseen.[1][5]
Aristeides tunnettiin myös ilotyttöjä esittäneistä maalauksistaan, ja siksi Athenaios käyttää hänestä nimitystä pornografi (πορνογράφος, pornografos).[1][6] Hänen värienkäyttönsä sanotaan olleen jossakin määrin karkeaa.[1][2] Jotkut ovat laittaneet Aristeideen nimiin enkaustiikan eli vahamaalauksen keksimisen, mutta Plinius mainitsee, että vahamaalauksia tunnettiin jo varhaisemmilta Polygnotokselta, Nikanorilta ja Arkesilaokselta.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Aristeides (5)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.36.7, 35.36.19, 35.36.22–23, 35.40.41 jne.
- ↑ Anthologia Graeca II, s. 251, ed Jacobs.
- ↑ Plinius: Naturalis historia 35.99 (engl.).
- ↑ Katso myös: Strabon: Geografika VIII s. 381.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 13.567b.