Arion (runoilija)
| Arion | |
|---|---|
| Ἀρίων | |
.jpg) Arion ja hänen lyyransa. Jean Raonin veistos Versailles’n palatsin puutarhassa, 1690-luku. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 600-luku eaa. Methymna, Lesbos |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | muinaiskreikka |
| Aikakausi | arkaainen kausi |
| Kirjallinen suuntaus | dithyrambirunous |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Arion (m.kreik. Ἀρίων, Ariōn; 600-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen runonlaulaja ja kitharisti, joka oli kotoisin Methymnasta Lesbokselta. Häntä pidettiin dithyrambirunouden kehittäjänä.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arion oli kotoisin Lesboksen saarelta. Jotkut antiikin lähteet mainitsevat hänet Kyklonin tai Poseidonin pojaksi nymfi Onkaian kanssa. Kaikki antiikin lähteet ovat yhtä mieltä siitä, että Arion oli Korintin tyranni Periandroksen aikalainen ja ystävä, mikä ajoittaa hänet 600-luvun eaa. lopulle. Hän vaikuttaa viettäneen suuren osan elämästään Periandroksen hovissa.[1]
Muutoin Arionin elämästä ei tiedetä muuta kuin Herodotoksen ja eräiden muiden kertoma tarina siitä, kuinka Arion pääsi pakenemaan niiden merimiesten käsistä, joiden mukana hän purjehti Taraksesta Korinttiin. Arion oli käynyt Sisiliassa ja Etelä-Italian Suur-Kreikassa ja ansainnut siellä suuria summia rahaa. Taraksessa hän astui korinttilaiseen laivaan purjehtiakseen sillä takaisin Periandroksen luokse. Merimiehet alkoivat himoita hänen rahojaan ja suunnitelivät hänen surmaamistaan. Arion sai juonen selville, ja oli valmis luopumaan rahoistaan kunhan vain saisi pitää henkensä. Merimiehet kuitenkin vaativat häntä joko surmaamaan itsensä tai hyppäämään mereen. Lopulta Arion sai luvan pukeutua juhlapukuunsa ja esittää vielä ennen itsensä surmaamista yhden laulun kitharansa säestyksellä. Sen jälkeen hän hyppäsi mereen.[1][2]
Arionin laulu oli kuitenkin houkutellut paikalle joukon delfiineitä, ja yksi niistä otti Arionin selkäänsä ja vei hänet Tainaronin niemelle. Tainaronista Arion palasi turvallisesti Korinttiin ja kertoi seikkailustaan Periandrokselle. Kun korinttilainen laiva saapui, Periandros kysyi merimiehiltä Arionista, ja nämä väittivät jättäneensä hänet Tarakseen. Kun Arion sitten astui esiin, nämä joutuivat tunnustamaan rikoksensa, ja saivat siitä rangaistuksen.[1][2]
Herodotoksen ja vielä Pausaniaan aikaan Tainaronissa oli pronssinen muistomerkki, jonka oli omistanut sinne joko Periandros tai Arion itse, ja joka esitti häntä ratsastamassa delfiinillä.[1][2] Arion ja hänen kitharansa (lyyra) asetettiin tähtikuvioiden joukkoon.[1][3]
Runous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arionia pidettiin dithyrambirunouden kehittäjänä ja sanan dithyrambos keksijänä. Hänen runollisesta ja musiikillisesta tuotannostaan ei kuitenkaan tiedetä muutoin juuri mitään.[1][2][4] Eräs Arionin nimiin laitettu katkelma, joka on hymnistä Poseidonille, on säilynyt Aelianuksen teoksessa De natura animalium. Se kertoo Arionin seikkailusta ja alkaa:[1][5][6]
»ὕψιστε θεῶν,
πόντιε, χρυσοτρίαινε Πόσειδον...» »hypsiste theon,
pontie, khrysotriaine Poseidon...» »korkein jumalista,
merellinen, kultakolmikärkinen Poseidon...»
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Arion”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Herodotos: Historiateos 1.23–24; Aulus Gellius: Attikan öitä 16.19; Hyginus: Fabulae 194; Pausanias: Kreikan kuvaus 3.25.5.
- ↑ Hyginus: Fabulae 194; Servius: Kommentaari Vergiliuksen Eclogaehen' (Ad Virg. Eclog.) 8.54.
- ↑ Skolia Pindaroksen Olympiaan 13.25.
- ↑ Aelianus: De natura animalium 12.45 (kreik.).
- ↑ Bergk, Theodor (toim.): Poetae Lyrici Graeci, s. 566–567. Reichenbach, 1843. Teoksen verkkoversio. (muinaiskreikaksi) (latinaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arion Wikimedia Commonsissa
