Argentiinan geologia
Argentiinan geologia käsittää Argentiinan kallioperään, maaperään ja niihin kätkeytyviin luonnonvaroihin liittyviä seikkoja.
Kallioperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maan länsiosassa on osa Andien vuoristosta. Monet joet virtaavat kohti Tyyntämerta Andien välissä sijaitsevia kanjoneita pitkin.[1]
Andien vuoristo on poimuvuoristo, joka syntyi 60 miljoonaa vuotta sitten.[2] Andit muodostavat 7 000 kilometriä pitkän vuorijonon, ja se on maailman pisin vuorijono. Andit kuuluvat Kordillieerien vuoristoon, joka menee läpi Etelä- ja Pohjois-Amerikan. Andeilla on useita vuoriryhmiä, joiden välissä on ylänköalueita. Vuoriston alueella ei ole pitkiä ylityöntövyöhykkeitä, vaan ainoastaan lyhyitä maan kuoren peittymiä.[3]
Maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Argentiinan itäosassa sijaitsevan Pampan aroalueella maaperä koostuu enimmäkseen hiekasta ja sorasta, jota joet ovat kuljettaneet Andeilta. Maan eteläosa kuuluu Patagonian tasankoon.[1]
Patagonian tasangon pääalueen ja Andien välissä sijaitsevien järvien seudulla on jäätikköaltaita ja moreenikerrostumia.[4]
Tulivuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Andeilla on toimivia tulivuoria ja Chilen rajalla on tulivuoriketju. Yksi tulivuorista on Aconcagua, joka on maailman korkein vuori, joka ei kuulu Himalajaan.[1]
Kaivannaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Argentiinalla on merkittävät malmivarat, mutta niiden hyödyntäminen on alkanut myöhään. Maassa on kultaa, hopeaa, kuparia ja litiumia.[5]
Argentiina on maailman 20. suurin kullantuottaja ja vastaa noin yhdestä prosentista maailman kullantuotannosta. Useimmat suuret kultakaivokset ovat San Juanin ja Santa Cruzin maakunnassa.[6]
Argentiinalla on merkittävät liuskeöljy- ja liuskekaasuvarat.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ray Hudson: Geographica, maailmankartasto, maanosat, maat, kansat, s. 443. Suomentanut Jorma Hannula, Outi Kaskinen, Janne Kostamo, Mikko Lantz, Olli Ruth, Heikki Seppä, Mika Tammilehto, Allan Tiitta, Matti Tikkanen, Sanna Vaalgamaa. H.F.Ullmann, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0.
- ↑ Vuoristot ovat syntyneet miljoonia vuosia sitten Emaantieto 7. Peda.net. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Andit Tiedonportailla.fi. Viitattu 14.8.2023. tarvitaan parempi lähde
- ↑ Patagonia Britannica. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Mining Argentina - Country Commercial Guide. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Gold production in Argentina and major projects Mining Technology. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Energy - Oil & Gas Argentina - Country Commercial Guide. Viitattu 19.10.2023.