Ardašir I

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ardašir I
Ardašir hänen kaudellaan lyödyssä kultakolikossa
Ardašir hänen kaudellaan lyödyssä kultakolikossa
Sasanidien šahanšah
226242
Edeltäjä Artabanus IV (Parthia)
Seuraaja Šapur I
Tiedot
Uskonto zarathustralaisuus

Ardašir I (.k. 242) oli 200-luvulla elänyt persialainen hallitsija ja sasanidien dynastian perustaja. Ardašir kukisti edeltäjänsä arsakidit kruunaten itsensä kuninkaiden kuninkaaksi (šahanšah) vuonna 226. Uusi dynastia liitettiin edeltäjäänsä vahvemmin iranilaisuuteen ja zarathustralaisuuteen. Ardaširin itsensä sanottiin olevan jumalallista alkuperää jaa zarathustralaisuudesta tehtiin virallinen valtionusko. Ardašir jatkoi myös Persian sotia Rooman valtakuntaa vastaan, joissa ei hänen kaudellaan kuitenkaan saavutettu huomattavaa menestystä. Ardaširin kuoltua valtaan nousi hänen poikansa Šapur I.

ELämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ardašir ja Ahura Mazda Naqš e-Rostamin kaiverroksessa.

Ardaširin syntymää ja alkuvaiheita koskevat historialliset lähteet ovat usein ristiriitaisia.[1] Hän kuului arsakidien Persiassa merkittäviin asemiin Farsin maakunnassa nousseeseen sukuun. Sasan-nimisen esi-isän mukaan sukua kutsuttiin sasanideiksi.[2] Ardaširin isä Papak oli Persiksen paikallishallitsijan vasalli[3] ja zarathustralainen Anahitan pappi Istakhrissa[2]. Hän sai nimitettyä poikansa Darabgerd-nimisen kaupungin sotilaskomentajaksi.[3] Myöhemmin hän liitti alueisiinsa myös Kermanin ja Isfahanin. Huhtikuussa 224 Ardašir kapinoi Persian hallitsija Artabanus IV:ttä vastaan voittaen hänen joukkonsa Hormozganissa Khuzistanissa lähellä Šustaria. Artabanus sai surmansa taistelun aikana ja vuonna 226 Ardašir valtasi Ktesifonin kruunaten itsensä šahanšahiksi eli kuninkaiden kuninkaaksi. Arsakidit hallitsivat joitakin alueita vielä muutaman vuoden ajan ja heidän kolikoitaan lyötiin vuoteen 228 saakka. Lopulta Ardašir liitti kuitenkin koko entisen Parthian valtakunnan alueet omiin alueisiinsa. Monet entisistä Parthian suursuvuista lienevät liittoutuneet Ardaširin kanssa ja Ardašir pyrki myös liittämään itsensä edelliseen hallitsijasukuun. Ardašir on nimenä johdettu monien arsakidien hallitsijoiden käyttämästä nimestä Artakhšathra.[2]

Ardaširin uusi sasanidien hallitsijasuku liitettiin entistä vahvemmin iranilaisuuteen ja zarathustralaisuuteen. Ardašir alkoi käyttää kolikoissaan arsakidien ajan kreikkalaisesta kirjaimistosta poiketen persialaisia kirjaimia. Kolikoiden kääntöpuolella oli kuvattu zarathustralainen tulitemppeli. Kolikoiden teksteissä Ardaširin julistetaan olevan jumalallista syntyperää. Naqš e-Rostamin vaikuttavissa kalliokaiverruksissa lähellä Persepolista hevosen selässä istuva Ardašir kuvataan vastaanottamassa kuninkuuden symbolia Ahura Mazdalta (keskipersiaksi Ormuzd), jonka hevonen talloo Ahrimania.[2] Ardaširin ja hänen pappinsa Tosarin sanotaan myös keränneen yhteen eri uskonnollisia tekstejä ja muodostaneen niistä yhtenäisen uskonopin, minkä lisäksi zarathustralaisuudesta tehtiin virallinen valtionusko. Ardašir esiintyykin usein sittemmässä zarathustralaisessa perinteessä.[3] Uskonnollisille vähemmistöille kuten juutalaisille Ardaširin kausi tiesi vastaavasti hankalampia aikoja.[1] Uuden ehkä hieman epämääräisen hallitsijan valtaa pyrittiin näin perustelemaan jumalallisella päätöksellä. Samassa kallioreliefissä on myös ensimmäinen tunnettu viittaus nimeen Iran. Sen merkitystä tässä yhteydessään ei tunneta aivan varmasti. Se on saattanut viitata esimerkiksi alueisiin, joilla harjoitettiin zarathustralaisuutta, tai ehkä alueen sijaan kansaan.[2]

Vakiinutettuaan asemansa entisen Parthian valtakunnan alueella Ardašir alkoi käydä sotaa Parthian vanhaa vihollista Roomaa vastaan. Parthian luhistumisen osasyynä on saattanut olla valtakunnan epäonnistumiset sodissa Roomaa vastaan, mutta Ardaširikaan ei saavuttanut huomattavaa menestystä. Rooma ja sasanidit kiistelivät etenkin Ylä-Mesopotamian, Syyrian ja Armenian alueista. Kumpikaan osapuoli ei voinut tyrmätä toista, mutta Persian ja Rooman loputtomien sotien sarja sai toteemisen arvon, jolla valtakuntien hallitsijat oikeuttivat omaa valtaansa. Ardaširin kaudella sasanidit valtasivat Nisibisin ja Carrhaen kaupungit. Roomalaisten lisäksi sotaretkiä tehtiin idässä vaikuttaneita kušanoja vastaan.[2] Ardaširin valtakauden loppupuoli tunnetaan huonosti. Hänen pojastaan ja seuraajastaan Šapurista tuli hänen kanssahallitsijansa todennäköisesti vuoden 240 paikkeilla ja Ardašir lienee kuollut vuoden 242 puolella.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Joseph Wiesehöfer: ARDAŠĪR I i. History Encyclopaedia Iranica. Viitattu 28.5.2018. (englanniksi)
  2. a b c d e f Michael Axworthy: Iranin historia, s. 62-66. alkuteos: Iran: Empire of the Mind. A History from Zoroaster to the Present Day. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Into Kustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-264-191-5.
  3. a b c Ardashīr I Encyclopaedia Britannica. Viitattu 28.5.2018. (englanniksi)
Edeltäjä:
Artabanus IV
Persian kuningas
226242
Seuraaja:
Šapur I