Anubis
| Anubis | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||||
| Hieroglyfein | |||||||||
tai pelkästään
|
|||||||||
| Muita nimiä | |||||||||
|
|
|||||||||
| Kulttikeskus | |||||||||
|
|
|||||||||
| Roolit | |||||||||
|
hautojen suojelija hautausseremonioiden valvoja |
|||||||||
Anubis (sanatarkasti Inpu) oli muinaisessa Egyptissä palvottu kuolleiden ja muumioinnin jumala. Anubiksen palvonta keskittyi alun perin Ylä-Egyptiin, jossa häntä palvottiin kuolleiden jumalana, mutta hänestä tuli myöhemmin koko maassa palvottu hautoja suojeleva, hautarituaaleja valvova ja vainajaa suojaava jumala Osiriksen korvattua hänet kuolleiden jumalana.
Anubiksen katsottiin olevan Neftyksen ja Osiriksen poika.[1][2] Myytin mukaan Neftys vietteli Osiriksen juotettuaan hänet humalaan ja sitä seuraava yhdyntä johti Neftyksen raskaaksi tuloon ja Anubiksen syntymään. Joissain myyteissä Neftys naamioituu Isikseksi. Sittemmin Anubis joutui Neftyksen hylkäämäksi, ja tämän kasvatti Neftyksen sisar Isis.[1] Kebekhet oli Anubiksen tytär ja avustaja.
Anubis kuvattiin alkujaan sakaalina ja myöhemmin yleensä sakaalipäisenä miehenä, joka kantaa usein was-sauvaa ja ankh-amulettia.[3] Joskus hänet kuvataan myös joko mustana sakaalina tai Isiksen mukana olevana koirana. Anubiksen symboli oli pylväässä roikkuva, mustavalkoinen härännahka, jossa oli veritahroja. Symbolin merkitystä ei tunneta.
Anubiksen uskottiin keksineen palsamointitaidon, jotta Osiriksen ruumis saataisiin säilymään tämän kuoleman jälkeen.
Anubiksen tärkeimmät tehtävät olivat vainajan ruumiin palsamoinnin valvominen, suun avaamisen seremonian symbolinen suorittaminen, vainajan suojeleminen demoneilta, vainajan johdattaminen tuonpuoleisessa Osiriksen tuomioistuimen eteen sekä sydämen punnitsemisen valvominen.
Myytin mukaan Anubis tunsi kaikki tiet niin maan päällä kuin tuonpuoleisessakin ja ajoittain hän ilmestyi eläinten hahmossa ohjaamaan eksyneitä.
Sakaalin hahmo otettiin todennäköisesti käyttöön, koska sakaaleilla oli tapana oleskella hautojen läheisyydessä.[3] Toinen mahdollinen syy oli halu suojella hautoja sakaaleilta palvomalla niitä.
Myöhempinä aikoina Anubis yhdistettiin kreikkalaisten Hermes-jumalaan. Tästä yhteenliitoksesta syntyi Hermanubis, jonka kulttikeskus oli Kynopoliissa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- Mercante, Anthony S.: Who's Who in Egyptian Mythology. (Toinen painos) Yhdysvallat: Metrobooks, 2002. ISBN 1-5866-3611-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anubis Wikimedia Commonsissa
