Lapinsitkokääpä
| Lapinsitkokääpä | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Steccherinaceae |
| Suku: | Sitkokäävät Antrodiella |
| Laji: | pallasii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Antrodiella pallasii |
|
| Katso myös | |
Lapinsitkokääpä (Antrodiella pallasii) on Suomessa pohjoispainotteisesti esiintyvä kääpälaji. Se kasvaa kosteilla paikoilla kuten puronvarsilla maassa makaavilla, kuusenkynsikäävän lahottamilla kuusilla ja männyillä. [1][2]
Itiöemä on yleensä resupinaattinen, joskus reunaan voi kehittyä pieniä kynsimäisiä lakkeja. Kooltaan itiöemä on tavallisesti pieni, mutta useampi erillinen kasvualue voi sulautua yhteen kämmenalan kokoiseksi itiöemäksi. Muutenkin käävän ulkonäkö vaihtelee paljon. Nuorena lapinsitkokääpä on keltainen, mutta sitruunakääpään verrattuna siinä on vaaleampi ja joskus vihertävämpi sävy. Reunus on aina valkoinen ja selvärajainen. Vanhetessaan lapinsitkokääpä vaalenee ja pillipintaan tulee violetin- ja ruskeansävyisiä mustelmalaikkuja. Kuivuessaan kääpä saa heikon lihanpunaisen sävyn. Pieniä oljenvärisiä pillejä mahtuu 5-8 millimetrille ja niiden suut ovat hienohampaisia. Pohjamalto on valkoinen ja alustanmyötäinen maltokerros ohut, vain 0,2-0,5 mm, kun lakissa maltoa voi olla 1-4 mm. Kokonaispaksuus on 1-2 mm ja lakit voivat olla 2-5 mm paksuja.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 88-89. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|