Anna Margareta Salmelin
Anna Margareta Salmelin (1716 – 8. syyskuuta 1789 Ilomantsi) oli suomalainen sotavanki. Hän oli ilomantsilaisen lukkarin Johan Lackmanin (1702–1770) puoliso. Hän tuli kuuluisaksi pikkuvihan miehityksen aikana 1742–1743 onnistuttuaan vapauttamaan suuren joukon venäläisten ottamia suomalaisia sotavankeja. Venäjän miehityksen aikana hänet oli perheineen viety sotavangiksi Venäjälle monen aikansa suomalaisen tavoin.
Vihamielisyydet Ilomantsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuussa 1741 perusteettiin vartiosto siviiliväestön suojelemiseksi Ilomantsin pitäjän kirkolle. Venäläiset yllättivät ja vangitsivat tämän vartioston marraskuussa 1741, hävittivät koko pitäjän itäosan ja raahasivat sadoittain siviiliväkeä Venäjälle Laatokan kaupunkiin ja Belozerskiin.
Lukkari Lackmanin perhe sekä 26 muuta kirkonkyläläistä vangittiin. Vangittuja myytiin orjiksi ja kastettiin uudelleen ortodoksiuskontoon.
Pelastusoperaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salmelin palasi sotatoimien lakattua ensimmäisen kuuden palautetun sotavangin joukossa Ilomantsiin. Hän oli huolissaan perheestään, joka oli jäänyt Belozerskiin. Kun kirkkoherra otti toisen miehen lukkariksi, Salmelin lainasi matkarahat ja matkusti Pietariin. Pietarista hän jatkoi matkaansa Ruotsin lähetystön komissiosihteeri Karl Bertil Lagerflychtin avustuksella Belozerskiin.
Kielitaitoisen adjutantin avulla sanavalmiiksi ja yli-innokkaaksi kuvailtu Salmelin onnistui vapauttamaan perheensä ja naapurinsa, vaikka venäläiset orjanomistajat yrittivät salailla tai väittää orjiensa mieluummin jäävän Venäjälle. Belozerskista palautettiin todennäköisesti hänen ansiostaan 16 miestä ja 12 naista.
Anna Margareta Salmelin ei tyytynyt pelkästään sankaruuteen, vaan vaati pelastetuilta naapureiltaan korvauksia pelastusoperaatiosta syyskäräjillä 1748. Vastaajina oli 13 perhekuntaa, yhteensä 22 henkeä, jotka lupasivat maksaa vaurastuttuaan. Vuonna 1756 hän vielä velkoi kuuksenvaaralaisen Iivana Puharisen vaimolta Outilta lehmää korvauksena hänen poikansa Ontrein pelastamisesta. Neljä muuta pelastettua puolestaan todisti päässeensä pois Ontrein mukana ilman lukkarinvaimon apua.
Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anna Margareta Salmelinin ja Johan Lackmanin lapsia olivat Beata Juliana (1735), Ericus (1736), Mats (1738–1791), Anna Christina (1739), Brita (1746–1749), Johannes (1748–1750), Catharina (1750–1753) ja Samuel (1753).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saloheimo, Veijo: Salmelin, Anna Margareta (1716–1789) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 22.4.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2.1.2017.
|
