Anismus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anismus eli paradoksaalinen puborektaalikontraktio on häiriö, jossa lantionpohjan lihakset toimivat ulostamisen yhteydessä poikkeavasti ja dyssynergisesti. Se on yksi kroonisen ummetuksen[1] ja toiminnallisen ulostamisvaikeusoireyhtymän aiheuttajista.[2]

Anismuksessa puborektaalilihas ja sulkijalihakset eivät ulostettaessa tavalliseen tapaan rentoudu[2] vaan ne voivat supistua, mihin viitataan "paradoksaalisena kontraktiona". Noin puolilla anismuksesta kärsivistä on lisäksi heikentynyt kyky tuntea ulostamistarvetta. Noin yhdessä kolmesta tapauksesta anismus on kehittynyt jo lapsuusiässä.[1] Tällöin ulostamiseen liittyvän koordinaatiokyvyn omaksuminen on jäänyt puutteelliseksi.[2] Noin yhdessä kolmesta tapauksesta anismus kehittyy esimerkiksi synnytyksen tai vamman yhteydessä. Lopuissa tapauksista syy jää tuntemattomaksi. Taustalla ei ole neurologista tai muuta elimellistä poikkeavuutta, joten häiriötä pidetään toiminnallisena. Usein anismuksen yhteydessä kuitenkin esiintyy liitännäisongelmia, kuten peräsuolen haavaumia, ärtyvä suoli, hidas läpikulkuaika, peräsuolen tunnon puute, psyykkisiä ongelmia tai opioidien käyttöä. Ummetuksen lisäksi anismus voi aiheuttaa vatsakipua, vatsan turvotusta ja peräaukon alueen kipua.[1]

Anismuksen arvioidaan aiheuttavan noin 15–25 % kroonisista ummetuksista. Se on noin kaksinkertaisesti yleisempi naisilla kuin miehillä. Muuta väestöä yleisempi se on myös yli 65-vuotiailla. Anismuksen diagnostiikan apuina voidaan käyttää muiden sairauksien poissulkua, anorektaalista manometriaa ja defekografiaa. Biopalautehoito on osoittautunut anismuksen kohdalla tehokkaaksi hoitomuodoksi jopa noin 80 %:lla potilaista. Myös elämäntapamuutoksista ja laksatiiveista voi olla apua. Botuliinitoksiini-injektioiden (Botox) kokeilut anismuksen hoidossa ovat tuottaneet vaihtelevia tuloksia. Muita useammin ne ovat olleet tehokkaita lapsilla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Anismus (Dyssynergic Defecation) Cleveland Clinic, viitattu 22.8.2023
  2. a b c Matti V. Kairaluoma, Toiminnallinen ulostamisvaikeusoireyhtymä Duodecim 2009, viitattu 22.8.2023