Angervoherttalude
| Angervoherttalude | |
|---|---|
 Angervoherttalude |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Luteet Heteroptera |
| Heimo: | Kuneluteet Miridae |
| Suku: | Apolygus |
| Laji: | spinolae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Apolygus spinolae |
|
| Katso myös | |
Angervoherttalude (Apolygus spinolae) on kuneluteisiin kuuluva nivelkärsäinen hyönteinen.[1].
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pituus 5,1-6,0 mm[1]. Angervoherttalude on muodoltaan leveä ja pullea, kuten muutkin Apolygus -suvun luteet. Se on väritykseltään kokonaan vihreä. Säärien oat ovat mustia, eivätkä ne lähde mustista pisteistä. Se muistuttaa suuresti pujoherttaludetta (Apolygus lucorum), mutta angervoherttaluteen yleisväri on vaaleampi ja kuneuksen kärki on kapealti musta.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Angervoherttaluteita esiintyy laajalti koko Euraasiassa. Suomessa sitä tavataan yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa.[1]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Angervoherttaluteiden ravintokasveja ovat etenkin istutetut angervot, kuten viitapajuangervo (Spireae salicifolia), morsiusangervo (Spiraea x arguta), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia). Laji esiintyykin Suomessa lähinnä puistoissa, puutarhoissa ja muissa kulttuuriympäristössä. Luontaisia ravintokasveja ovat nokkonen ja mesiangervo[1]. Euroopassa sitä tavataan etenkin karhunvatukkakasvustoissa.[2]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Angervoherttaluteita syntyy yksi sukupolvi vuodessa. Se talvehtii munana ja aikuisia tavataan heinä-elokuussa.
-
Angervoherttalude nymfi 5.7.2017 Lohja -
Angervoherttalude 8.7.2017 Lohja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|