Angata
 |
Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Angata | |
|---|---|
 Angata Manan tutkimusretken aikana vuonna 1914. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1853 Pääsiäissaari |
| Kuollut | joulukuu 1914 Honga Roa, Pääsiäissaari |
| Ammatti | uskonnollinen johtaja |
| Puoliso |
Daniel Manu Heu Roroa Pakomīo Māʻori Ure Kino |
Angata, koko nimeltään María Angata Veri Tahi ʻa Pengo Hare Koho (1853 – joulukuu 1914) oli katolilainen rapanuiden uskonnollinen johtaja Pääsiäissaarella. Nähtyään näyn, jossa Jumala halusi hänen ottavan maansa takaisin, hän johti epäonnistunutta kapinaa Williamson-Balfour-yhtiötä vastaan vuonna 1914. Angata halusi luoda teokratian, joka olisi keskitetty katolilaisuuteen ja rapanuiden hengellisiin arvoihin.
Kääntymys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Angata syntyi vuonna 1853 Miru-klaaniin. Vuosien 1864 ja 1866 välisenä aikana ranskalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat Pääsiäissaarelle ja käännyttivät suuren osan saaren asukkaista kristinuskoon. Vuonna 1871 Angata ja hänen ensimmäinen aviomiehensä Daniel Manu Heu Roroa matkustivat Mangarevaan, Gambersaarille Hippolyte Rousselin kanssa. Angata sai aviomiehensä kanssa kaksi lasta. Daniel pahoinpiteli Angataa niin useasti, että hänestä tuli vakinaisesti kyttyräselkäinen. Kostoksi pahoinpitelystä Angatan serkut tappoivat Danielin. Mangarevassa Angata alkoi opetella kristinuskon pyhiä kirjoituksia ja isä Roussel koulutti hänestä katekeetta tai opettajaa.
Paluu Pääsiäissaarelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun Angata palasi Pääsiäissaarelle lokakuussa 1879 hän toimi katekeettinä ja Nicolás Pakarati ja Pakomīo Māʻori Ure Kinon apulaisena. Angata oli mennyt naimisiin Pakomīon kanssa Mangarevassa. Näistä kolmesta henkilöstä tuli saaren uskonnollisia johtajia. Angata sai Pakomīon kanssa kuusi lasta.
Vuonna 1897 Angata sai järjestettyä monia saaren naisia kannattamaan serkkuaan Siméon Riro Kāingaa saaren kuninkaaksi. On sanottu, että Siméon valittiin vain ulkonäkönsa takia, mutta myös Angatan vaikutusvallalla on saattanut olla tekemistä asian kanssa.
Riro vastusti Enrique Merletin ja hänen ravitsemusyhtiönsä valtaa saarella ja kuoli epäilyttävissä olosuhteissa Valparaísossa.
Vuoden 1914 kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merletin manageri kielsi paikallisen kuninkuuden, mutta Angata oli nimellisesti Miru-klaanin johtaja. Myöhemmin Williamson-Balfour-yhtiö otti saaren ja karjatilan haltuunsa Merletiltä ja jatkoi rapanuiden kaltoinkohtelua. Vuonna 1914 Angata näki näyn, jossa Merlet oli kuollut ja aloitti epäonnistuneen kapinan sanoen, että jumala halusi rapanuiden ottavan saaren takaisin, tappavan karjatilan karjan ja pitävän juhlat. Kesäkuussa 1914 hän lähetti vävynsä Daniera Maria Teave Haukenan yhtiön johtajan Henry Percyn luokse mukanaan julistus, jossa sanottiin että rapanuit ottavat saarensa takaisin. Kapina murskattiin 5. elokuuta, kun chileläisen laivaston alus Banquedano tuli saarelle ja pidätti neljä kapinan johtajaa. Almanzor Hernández sanoi, että rapanuit olivat oikeutettuja tekemään sen mitä tekivät ja kommentoi myöhemmin olevansa iloinen, etteivät he olleet murhanneet Edmundsia. Kapinallisia ei rangaistu ja vangitut johtajat vapautettiin. Joka tapauksessa Daniera karkotettiin.
Kapinalla, jonka tarkoituksena oli perustaa Jumalan kuningaskunta, oli negatiivinen vaikutus Chilen hallitukseen. Erillinen siirtokunnan virkamies sanoi, että saari oli avoinna maahanmuutolle, joka laski rapanuiden vaikutusvaltaa. Näistä muutoksista huolimatta saarella on toiminut itsenäisyysliike nykypäiviin asti.
Angata kuoli joulukuussa 1914. Hänen hautajaisensa pidettiin 29. tammikuuta ja niihin osallistui englantilainen antropologi. Hänet haudattiin pyhän ristin kirkon hautausmaalle muiden katolisten lähetyssaarnaajien viereen.
