Andrés Manuel López Obrador

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Andrés Manuel López Obrador
Reunión con el Presidente Electo, Andrés Manuel López Obrador 8 (cropped).jpg
Meksikon presidentti
Edeltäjä Enrique Peña Nieto
Tiedot
Syntynyt 13. marraskuuta 1953 (ikä 65)
Macuspana, Meksiko
Puolue Movimiento Regeneración Nacional
Puoliso Beatriz Gutiérrez Müller
Allekirjoitus
Allekirjoitus

Andrés Manuel López Obrador (s. 13. marraskuuta 1953 Macuspana, Tabasco) on meksikolainen poliitikko ja maan presidentti. Hän toimi Meksikon liittovaltiopiirin (Distrito Federal) päällikkönä (eli maan pääkaupungin Méxicon ”pormestarina”) vuosina 2000–2005. Vuonna 2006 hän hävisi presidentinvaalit täpärästi ja kiistanalaisesti vastaehdokkaalleen Felipe Calderónille. Vuoden 2012 presidentinvaalit hän hävisi Enrique Peña Nietolle.

Hän voitti vuoden 2018 presidentinvaalit ja hänestä tuli Meksikon presidentti 1. joulukuuta 2018.[1]

Vuoden 2006 presidentinvaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2005 López Obrador erosi virastaan Meksikon liittovaltiopiirin päällikkönä asettuessaan vallankumouksellisen demokraattipuolueen (esp. Partido de la Revolución Democrática, PRD) johtaman liittoutuman Coalición Por el Bien de Todos (”Kaikille hyvää -koalitio”) presidenttiehdokkaaksi vuoden 2006 presidentinvaaleissa.

Vaalin toista pääehdokasta Felipe Calderónia pidettiin karismattomana ja hänen mahdollisuuksiaan voittoon heikkoina, kun istuva presidentti Vicente Fox kannatti hänen vastaehdokastaan. Calderón kävi kuitenkin vasemmistolaista kilpailijaansa Andrés Manuel López Obradoria vastaan aggressiivisen kampanjan, jossa mustamaalasi tätä muun muassa yhdistämällä tämän televisiomainoksessa Venezuelan presidenttiin Hugo Cháveziin ja julistamalla, että López Obrador olisi vaara Meksikolle. Vaalilautakunta kielsi mainoksen, minkä Calderón tuomitsi sensuurina.

Vaalipäivän ääntenlaskennassa 2. heinäkuuta 2006 López Obrador oli ajoittain edellä ja julistautui jo voittajaksi, minkä jälkeen Calderón teki puolestaan samoin. Vaalilautakunta ilmoitti tuloksen jääneen sen asettaman 0,3 prosenttiyksikön virhemarginaalin sisään, ja että 5. heinäkuuta aloitettaisiin virallinen laskenta. Virallisen tuloksen mukaan Calderón oli voittanut kilpailijansa 243 934 äänellä eli 0,58 prosentilla. Vaalien jälkeisenä päivänä vasemmistolainen La Jornada -lehti kirjoitti väärinkäytösepäilyistä vaaleissa.

Myös yhdysvaltalainen tutkiva journalisti Greg Palast piti vaaleja vilpillisinä. Palastin The Guardianiin kirjoittaman artikkelin mukaan vasemmistolle (eli Obradorille) meneviä ääniä oli hylätty samaan tapaan kuin demokraateille meneviä ääniä Yhdysvaltain vuoden 2000 presidentinvaaleissa.[2]

Vaalilautakunta ilmoitti 5. elokuuta laskevansa uudelleen 9,2 prosenttia äänistä 155 vaalipiirissä. Ajoittain jopa 500 000 – 3 000 000 López Obradorin kannattajaa protestoi Meksikon kaduilla. Viimeisen tuloksen mukaan Calderón sai 14 916 927 ääntä ja López Obrador 14 683 096. Vaalilautakunta julisti Calderónin voittajaksi 5. syyskuuta 2006, hiukan ennen kuin vaali olisi jouduttu uusimaan.

López Obrador julistautui 20. marraskuuta 2006 maan ”lailliseksi” presidentiksi ja perusti 12-jäsenisen rinnakkaishallituksen. Hän lupasi myös rajoittaa suuryritysten valtaa ja ”uusfasistista harvainvaltaa” Meksikossa.[3]

Presidentin kausi 2018–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Obrador alkoi myymään 218 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2012 hankittua presidentin lentokonetta, 59 muuta lentokonetta ja 70 helikopteria.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]