Alpakka (uushopea)
Alpakka eli uushopea on metalliseos, joka koostuu kuparista, nikkelistä ja usein myös sinkistä.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisin seossuhde on 62 % kuparia, 18 % nikkeliä ja 20 % sinkkiä. Kuparin määrä on yleensä noin 60 %, ja nikkelipitoisuus vaihtelee välillä 7-30 %; mitä suurempi nikkelin osuus on, sitä pienempi on sinkin osuus.[1] Sitä kutsutaan uushopeaksi, koska se näyttää hopealta niin paljon, ettei alpakkaesineitä voi erottaa hopeaesineistä ulkonäön perusteella.[2] Uushopea on helposti työstettävää ja korroosionkestävää. Sen väri vaihtelee lähes hopeanvalkoisista korkean nikkelipitoisuuden seoksista vaalean messinginvärisiin vähän nikkeliä sisältäviin seoksiin.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uushopeaa käytettiin ensiksi Kiinassa, missä sitä saatiin luontaisesti esiintyvää kuparinikkelimalmia sulattamalla. Sitä kutsuttiin "valkoiseksi kupariksi", kantoninkiinaksi paktong, millä nimellä se tuli tunnetuksi eri puolilla Aasiaa ja myöhemmin Euroopassa.[1] 1800-luvulla uushopeaa alettiin valmistaa Saksassa, minkä vuoksi siitä käytetään englanniksi usein nimeä German silver eli "saksalainen hopea". Suomessa usein käytetty nimitys "alpakka" tulee uushopeaa valmistaneen saksalaisen Berndorf-yhtiön tavaramerkistä.[3]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uushopeaa käytetään usein materiaalina ruokailuvälineissä ja koriste-esineissä.[4] Siitä on valmistettu myös soittimia, kuten huiluja ja vaskipuhaltimia.[5]
Alpakasta valmistetun esineen tunnistaa yleensä leiman perusteella. Alpakkaesineet voivat olla myös pinnaltaan hopeoituja.[6] Koska uushopea sisältää nikkeliä, pinnoittamattomat uushopeaesineet voivat aiheuttaa oireita nikkeliallergiasta kärsiville ihmisille.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Nickel silver Britannica. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Alpakka Kultapörssi. Viitattu 20.2.2022.
- ↑ MARKS OF BERNDORF METALWARE FACTORY IN AUSTRIA: ALPACCA AND ALPACCA-SILVER II PRODUCTS ascasonline.org. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Hopeaisten jokien maa, Argentiina Helsingin Sanomat. Arkistoitu 12.6.2016. Viitattu 8.12.2013. Archive.org
- ↑ Nickel silver and horns — construction, look, and sound Horn Matters. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Alpakka Leimat.fi. Leimatoimikunta. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ Nikkeli Työterveyslaitos. Viitattu 8.12.2023.