Nikkelipronssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nikkelipronssista valmistettu 1 markan kolikko.

Nikkelipronssi eli kuparinikkeli on metalliseos, jonka pääasialliset seosaineet ovat kupari ja nikkeli.[1] Nimestään huolimatta se ei välttämättä sisällä lainkaan pronssin toista pääraaka-ainetta eli tinaa; seosaineina voidaan käyttää lisäksi myös mm. rautaa ja mangaania. Kuparin, nikkelin ja sinkin hopeanväristä seosta alpakkaa eli uushopeaa[2] voidaan pitää nikkelipronssina määritelmästä riippuen (sallitaanko nikkelipronssiin sinkkiä vaiko ei ja onko sinkki vai nikkeli osuudeltaan suurempi; kupari-sinkki-nikkeliseoksia kutsutaan nikkelimessingiksi). Nikkelipronssi on antimikrobiaalista ja kestää hyvin korroosiota,[3] jonka vuoksi sen käyttökohteita ovat mm. vesiliikennekalusto, vesi-infrastruktuuri, lämpövoimalaitokset, kolikot, astiat ja koriste-esineet.[2][3] Erityisesti aiemmin nikkelipronssia on käytetty myös ampuma-aseiden luotien vaippamateriaalina, mutta nikkelin aiheuttaman rihlojen likaantumisen vuoksi vaippamateriaaleissa on siirrytty messinkiseoksiin kuten tompakkiin eli kultamessiinkiin sekä punamessinkiin.

Nikkelipronssin väri on korkeasta kuparipitoisuudestaan huolimatta harmaanvalkoinen, koska nikkelin korkean elektronegatiivisuuden vuoksi kupariatomit menettävät d-orbitaaliltaan yhden elektronin.[4]

Erilaisia nikkeliprossiseoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alpakka eli uushopea – tyypillisesti noin Cu 60 %, Ni 20 %, Zn 20 %
  • Konstantaani – noin Cu 55 %, Ni 45 %[5]
  • Suomen Rahapajan nikkelipronssi – Cu 75 %, Ni 25 %[1][6]
  • CuNi25 (EN CW350H eli UNS C71300) – Cu, Ni 23,5–26,5 %[7]
  • CuNi9Sn2 (EN CW351H eli UNS C72500) – Cu, Ni 8,5–10,5 %, Sn 1,8–2,8 %[8]
  • CuNi10Fe1Mn (EN CW352H eli UNS C70600) – Cu, Ni 10 %, Fe 1,0–1,8 %, Mn <1,0 %[9]
  • CuNi30Fe2Mn2 (EN CW353H eli UNS C71640) – Cu, Ni 29,0–32,0 %, Fe 1,7–2,3 % , Mn 1,5–2,5 %[10]
  • CuNi30Mn1Fe (EN CW354H eli UNS C71500) – Cu, Ni 29,0–33,0 %, Fe 0,4–1,0 %, Mn <1,0 %[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pieni tietosanakirja, 3. osa, s. 603, artikkeli: "Raha". Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Alpakka Kultapörssi. Arkistoitu 18.5.2022. Viitattu 22.10.2022.
  3. a b Applications for Copper-Nickel Alloys 21.2.2016. Copper Development Association. Arkistoitu 30.7.2021. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  4. Cupronickel Assignment Point. Arkistoitu 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  5. Davis, Joseph: Copper and Copper Alloys, s. 158. ASM International, 2001. ISBN 0-87170-726-8.
  6. Historiallisia suomalaisia seteleitä ja metallirahoja Suomen Pankki. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 22.10.2022.
  7. C71300 Copper Development Association. Arkistoitu 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  8. C72500 Copper Development Association. Arkistoitu 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  9. C70600 Copper Development Association. Arkistoitu 2.12.2021. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  10. C71640 Copper Development Association. Arkistoitu 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  11. C71500 Copper Development Association. Arkistoitu 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)