Alkoholimuistisairaus
Alkoholimuistisairaus on monitekijäinen muistisairaus, jonka synty liittyy pitkäkestoiseen alkoholin suurkulutukseen. Alkoholimuistisairaudelle ei ole määritelty yksiselitteisiä diagnostisia kriteeteitä, joten sen diagnostiikka on haastavaa ja epidemiologinen tieto sen esiintyvyydestä epäjohdonmukaista. Tästä huolimatta alkoholin merkitys muistisairauksien synnylle on kiistaton, ja esimerkiksi joka neljäs yli 65 vuotiaista alkoholin suurkuluttajista kärsii muistisairaudesta.[2]
Etiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkoholimuistisairaus ei välttämättä aiheudu suoraan alkoholin keskushermostoon kohdistuvista toksiologisista vaikutuksista. Alkoholiin liittyvä muistisairaus saattaa olla seurausta esimerkiksi metabolisista muutoksista alkoholistin elimistössä. Näitä ovat etenkin maksan toimintahäiriön aiheuttama enkefalopatia sekä alkoholin käytön aiheuttama folaatin puute ja homokysteinemia.[2]
Toisaalta muistisairaus saattaa liittyä myös pään vammoihin, joille alkoholin suurkuluttaja altistuu muuta väestöä yleisemmin. Myös alkoholin suurkuluttajilla valtaväestöä yleisemmät aivoverenkiertohäiriöt ja immunologiset puutokset saattavat olla muistisairauksien taustalla.[2]
Alkoholisteilla yleinen tiamiinin puute yhdistettyn geneettiseen alttiuteen taas aiheuttaa alkoholimuistisairauden spesifillä oirekuvalla. Tätä tilaa kutsutaan Wernicke-Korsakoffin oireyhtymäksi.[2]
Myös etanolin suora toksinen vaikutus keskushermostoon on mahdollisesti etiologisena syynä alkoholimuistisairauden syntymiseen. Näyttö tästä on kuitenkin ristiriitaista.[2]
Epidemiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkoholimuisisairaus on verrattain yleinen alkoholin suurkuluttajien keskuudessa. Jopa joka neljäs yli 65 vuotiaista alkoholin suurkuluttajista kärsii muistisairaudesta.[2]
Alle 65 vuotiaiden keskuudessa alkoholimuistisairaus on puolestaan yleisin yksittäinen muistisairautta aiheuttavista tiloista. Noin 34 % kaikista alle 65-vuotiaiden muistisairauksista liittyy alkoholimuistisairauteen.[1]
Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkoholimuistisairaudesta kärsivillä leimallisia muutoksia ovat valkean aineen muutokset sekä aivoatrofia, joka paikantuu etenkin pikkuaivojen alueelle ja otsalohkojen alueelle. Kognitiiviset oireet liittyvät useimmiten toiminnanohjeuksen heikkenemiseen ja visuospatiaalisten toimintojen ongelmiin. Myös erilaiset käytösoireet ovat tavallisia. Varsinaiset muistioireet ja verbaaliset puutokset ovat alkoholimuistisairaudessa usein suhteessa lievempiä.[2]
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkoholin liikakäyttöön liittyvät kognitiiviset oireet ovat osin palautuvia, mikäli potilas raitistuu.[2] Raittiuteen tukeminen onkin keskeinen alkoholiin liittyvistä muistongelmista kärsivän hoito.
Akuutissa tilassa keskeistä on varmistaa riittävä tiamiinin saanti, jotta vältetään tiamiinin puutteeseen liittyvät hermostolliset oireet. Kaikille alkoholivieroituspotilaille tulisikin aloittaa tiamiinikorvaushoito pistoksina vähintään 3-5 vuorokauden ajaksi. Akuutin vaiheen jälkeinen potilaan itsensä toteuttama korvaushoito tablettimuotoisella tiamiinilla on teholtaan epävarmaa.[2]