Alice Schwarzer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alice Schwarzer

Alice Schwarzer (s. 3. joulukuuta 1942 Wuppertal) on saksalainen toimittaja ja feministi.[1][2] Hän oli yksi toisen aallon feminismin kehittäjistä[1] ja on yksi Saksan suosituimmista ja kiistellyimmistä feministeistä.[3]

Schwarzer syntyi 22-vuotiaalle naimattomalle äidille ja tuli nelikymppisten isovanhempiensa kasvattamaksi. Hänet evakuoitiin isovanhempiensa kanssa toisessa maailmansodassa Baijerin maaseudulle, mutta perhe palasi Wuppertaliin vuonna 1950. Ajan normien vastaisesti isoäiti suhtautui intohimoisesti politiikkaan ja isoisä osallistui voimakkaasti kasvatukseen. Isoäiti osallistui 1950-luvulla eläinoikeuskampanjoihin ja ympäristöaktivismiin. Schwarzer muutti 1960-luvun alkupuolella Pariisiin. Hän suoritti liikealan opintoja, mutta opiskeli sitten journalismia Düsseldorfissa. Schwarzer työskenteli vapaana toimittajana ja tuli vuonna 1969 lähetetyksi takaisin Pariisiin raportoimaan vuoden 1968 opiskelijaliikkeen toiminnan vaikutuksia. Schwarzer piti uusvasemmiston miehiä yhtä misogyynisinä kuin näiden kritisoimia porvarillisia miehiä. Tämä edesauttoi hänen omistautumistaan feminismille. Hän liittyi feministijärjestöön Mouvement de libération des femmes.[2]

Le Nouvel Observateurin vastaavan kampanjan innoittamana Schwarzer laati Sterniin kesäkuussa 1971 artikkelin Wir haben abgetrieben, jossa esiteltiin 374 abortin saamisen tunnustanutta saksalaista naista. Abortti oli tuolloin vielä rangaistava teko Saksassa. Schwarzerista tuli feministinen ikoni Saksassa kamppailussa aborttioikeuden puolesta, ja hänen toimintansa vaikuttikin sittemmin toteutuneisiin lakimuutoksiin.[1] Schwarzer perusti feministiselle näkökulmalle omistetun EMMA-lehden vuonna 1977.[2] Hän ryhtyi päätoimittajaksi lehdessään, joka nousi yhdeksi Saksan ensimmäisistä merkittävistä feministijulkaisuista. Schwarzer on vaikuttanut myöhempiin feministisiin ajattelijoihin, kuten Ciani-Sophia Hoederiin, joka vuonna 2022 kertoi yhä pitävänsä Schwarzerin esiin tuomia huolenaiheita ajankohtaisina. Hoeder kuitenkin kritisoi Schwarzerin ajattelua, koska näki siinä painottuneen lähinnä valkoisten naisten kohtaamien ongelmien.[1]

Die Welt piti Schwarzeria Krimin miehityksen yhteydessä Putinversteherinä, koska lehden mukaan hän puhui Vladimir Putinin puolesta pitäessään tosiasioiden vääristelyä ennennäkemättömänä.[4] Helmikuussa 2024 Schwarzer piti Vladimir Putinin aselepoon taivuttelun kannalta oleellisena sitä, että länsi keskeyttäisi asetoimitukset Ukrainalle. Hän kuitenkin painotti sitä, että Putin oli sodan ainoa aggressori.[5]

  1. a b c d Christine Lehnen, Feminist icon Alice Schwarzer, and the next generation DW 3.12.2022, viitattu 17.8.2024 (englanniksi)
  2. a b c Allison Sedberry, Alice Schwarzer (1942-) Towards Emancipation?, viitattu 17.8.2024 (englanniksi)
  3. Alice Schwarzer DW, viitattu 17.8.2024 (englanniksi)
  4. Diese Deutschen verstehen Russland Die Welt, viitattu 17.8.2024 (saksaksi)
  5. Olaf Nenninger, Alice Schwarzer mit Geheimwissen: Podiumsdiskussion zum Ukraine-Krieg in Weimar MDR 27.2.2024, viitattu 17.8.2024 (saksaksi)