Ali Koskimaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ali Koskimaa
Henkilötiedot
Syntynyt 19. heinäkuuta 1906
Oulu
Kuollut 15. helmikuuta 1973 (66 vuotta)
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomen lippu Suomi
Palveluvuodet 1925–1966
Komentajuudet SKK:n johtaja (1957–1959)
3. Divisioonan komentaja (1959–1960)
Taistelut ja sodat talvisota, jatkosota
Sotilasarvo kenraaliluutnantti
Kunniamerkit SVR 1.lk komentajamerkki
1.lk Vapaudenristi rauhanajan ansioista
2.lk Rautaristi
Saksan Kotkan ritarikunnan 1.lk ritariristi

Ali Walter Aleksander Koskimaa (vuoteen 1927 Dahlström[1] 19. heinäkuuta 1906 Oulu15. helmikuuta 1973) oli suomalainen kenraaliluutnantti.[2]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskimaa osallistui sisällissotaan Oulun suojeluskunnassa 1918. Koskimaa suoritti kadettikoulun 1927 ja sotakorkeakoulun 1937. Hän toimi komppanianpäällikkönä 1933–1935 ja 2. divisioonan esikunnassa 1937–1939.[1][2]

Talvisodassa Koskimaa toimi III armeijakunnan operatiivisen osaston päällikkönä. Jatkosodassa hän toimi pataljoonan komentajana JR 12:ssa vuosina 1941–1942 ja Päämajan järjestelyosaston toimistopäällikkönä vuosina 1943–1944. Vuonna 1944 hän toimi Kannaksen joukkojen esikunnan esikuntapäällikkönä ja JR 48:n komentajana. Jatkosodassa Koskimaa taisteli mm. Kiestingissä, jossa haavoittui. Koskimaa oli komennuksella Saksan 9. armeijassa itärintamalla vuosina 1942–1943.[2]

Sodan jälkeen Koskimaa toimi loppuvuodesta 1944 seuraavaan vuoteen 2. divisioonan esikuntapäällikkönä.[1] Hän opetti taktiikkaa Sotakorkeakoulussa 1945–1948. Hämeen ratsurykmentin komentajana Lahdessa hän toimi 1948–1951 ja sen jälkeen 3. divisioonan esikuntapäällikönä 1951–1954. 1954–1956 hän työskenteli pääesikunnassa osastopäällikkönä ja päämajamestarina 1956–1957.[2]

Koskimaa johti Sotakorkeakoulua 1957–1959. 3. divisioonan komentajana Koskimaa oli 1959–1960. Uransa päätteeksi Koskimaa toimi 1960–1966 pääesikunnassa jalkaväen tarkastajana ja samanaikaisesti pääesikunnankoulutuspäällikkö 1961–1966.[3][2]

Koskimaa oli 1961–1969 Suomen olympiakomitean varapuheenjohtajana. Lisäksi hän toimi vuosina 1960–1967 Hiihtoliiton puheenjohtajana. Koskimaa toimi Suomen joukkueen ylijohtajana talviolympialaisissa 1960 ja 1964 ja hiihdon MM-kisoissa 1962 ja 1966.[2]

Ylennykset: reservinvänrikki 1927, luutnantti 1929, kapteeni 1933, majuri 1940, everstiluutnantti 1941, eversti 1951, kenraalimajuri 1956, kenraaliluutnantti 1960.[2]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskimaa oli kolmesti naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuka kukin on 1954 (Runeberg.org)
  2. a b c d e f g h Kadettiupseerit 1920-1985, s. 370. Kajaani: Kadettikunta r.y. & Upseeriliitto r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.
  3. Facta2001, WSOY 1981, 9. osa, palsta 63