Alfons Mucha
Alfons Maria Mucha [muha] kuuntele ääntämys (ohje) (24. heinäkuuta 1860 Ivančice, Itävallan keisarikunta – 14. heinäkuuta 1939 Praha, Böömin ja Määrin protektoraatti) oli tšekkiläinen taidemaalari, julistetaiteilija, graafikko ja muotoilija.[1] Häntä pidetään yhtenä art nouveau -taidesuunnan huomattavimmista edustajista. Muchan maalaukset, julisteet ja mainokset esittävät usein kauniita nuoria naisia kukkien ympäröiminä.
Elämä ja taide
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mucha syntyi nykyisen Tšekin alueella Ivančicen kaupungissa. Piirustus oli lapsesta asti hänen rakkain harrastuksensa. Hän hankki koulutuksensa osittain omatoimisesti, osittain Wienissä, ja työskenteli opintojensa ohessa maalaten muun muassa lavasteita, muotokuvia ja mainoksia. Hän pääsi kuitenkin lopulta opiskelemaan Müncheniin (1885–1887), kun eräs toimeksiantaja oli niin vaikuttunut hänen työstään että oli valmis tukemaan opintoja taloudellisesti.
Mucha muutti Pariisiin vuonna 1887 ja jatkoi siellä opintojaan. Hän elätti itsensä kuvittamalla mainoksia ja aikakauslehtiä. Sattumalta hän sai vuonna 1894 tehtäväkseen piirtää mainoksen tunnetulle ranskalaiselle näyttelijälle Sarah Bernhardtille; tämä juliste teki Muchasta kuuluisan, ja hän sai paljon uusia tilauksia. Vuonna 1906 hän meni naimisiin Marie Chytilován kanssa.
Mucha asui Yhdysvalloissa vuosina 1906–1910, palasi sitten synnyinmaahansa ja asettui Prahaan. Hänen kädenjälkensä näkyy useiden Prahan rakennusten koristelussa. Kun Tšekkoslovakiasta tuli ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäinen valtio, Mucha piirsi maan uudet postimerkit ja setelit. Elämänsä loppuvuodet hän kulutti suuren, slaavien historiaa kuvaavan maalaussarjan parissa, jota hän piti mestariteoksenaan. Slaavien eepos paljastettiin Prahassa vuonna 1928 ja on nykyään näytteillä Moravský Krumlov -linnassa lähellä Muchan synnyinpaikkakuntaa. Teos koostuu kahdestakymmenestä monumentaalimaalauksesta, jossa Mucha kuvaa slaavien alkuperää, saavutuksia ja heidän päämääriään.
Mucha haudattiin Prahaan Vyšehradin hautausmaalle. Hänen taidettaan oli jo alettu pitää vanhanaikaisena, mutta kiinnostus siihen heräsi uudelleen 1960-luvulla. Hänen tyyliään on imitoitu paljon, tosin harvoin yhtä taidokkain lopputuloksin kuin Muchan omat työt ovat. Poika Jiří Mucha on kirjoittanut isästään paljon ja tehnyt hänen taidettaan tunnetuksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alfons Mucha Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.7.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alfons Mucha Wikimedia Commonsissa
- Mucha Foundation (englanniksi)
- Mucha Museum Prague – useita kieliä
- The Slav Epic – The Magnum Opus of Alphonse Mucha (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Teoksia[vanhentunut linkki]
- Muchan suunnittelemia seteleitä
|