Alexander Ferdinand Luther

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alexander Ferdinand Luther (18771970) oli suomalainen eläintieteilijä ja Helsingin yliopiston professori. Hän oli aikansa merkittävimpiä värysmatojen tutkijoita ja toimi myös selkärankaisten eläinten vertailevan anatomian alalla.

Virkaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luther oli Helsingin yliopiston eläinmuseon amanuenssi 1900-1912 ja 1917-1918 eläinmuseon kustos. Yliopiston eläintieteen ylimääräisenä professorina hän toimi 1918-1946 ja samalla Tvärminnen eläintieteellisen aseman esimiehenä 1919-1953.[1]

Opinnot ja tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uransa alkuaikoina Luther paneutui faunistiikkaan, tutki erityisesti Lohjanjärven eläimistöä ja julkaisi mm. Suomen nilviäisten levinneisyyttä koskevan kokonaisesityksen. Hän opiskeli Itävallassa 1902-1903 erikoistuen värysmatojen morfologiaan, ja julkaisi niiden systematiikkaa koskevan väitöskijrjatyön sekä useita muita tutkimuksia.[1]

Sittemmin hän opiskeli Saksan Heidelbergissa 1905-1907 vertailevaa anatomiaa ja julkaisi haiden ja muiden rustokalojen leukalihaksistoa koskevia töitä ja myöhemmin tutkimuksia sammakkoeläinten anatomiasta. Hän tutki vielä Münchenissä ja Rostockissa anatomiaa ja kehitysfysiologiaa 1912-1914 mm. Hans Spemannin johdolla. Luther teki tutkimusmatkan Kaukoitään ja Ceylonille 1910.

Professorikautenaan Luther jatkoi perinpohjaista värysmatojen anatomian ja systematiikan tutkimusta, ja lopulta julkaisi Itä-Fennoskandian värysmatofaunaa koskevan kokonaisesityksen "Die Turbellarien Ostfennoskandiens" I-IV (1960-1963), jota Tor Karling täydensi viidennellä osalla.[1] "Lutherin ansiosta Suomesta tuli yksi värysmatotutkimuksen johtavista maista ja erityisesti Tvärminnestä alan keskeinen tutkimuspaikka."[1]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alexander Luther oli baltiansaksalaista sukua. Hänen Suomeen muuttanut isänsä perusti Janakkalan Leppäkoskelle Rauhaniemen tiilitehtaan, ja Alexander Luther toimi myös sen toimitusjohtajana vuosikymmenten ajan.[1]

Lutherilla oli kuusi poikaa, joista vanhin oli kasvitieteen professori Hans Luther.[1]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bidrag till kännedomen om land- och sötvattengastropodernas utbredning i Finland. Acta Societas pro Fauna et Flora Fennica XX:2. 1901
  • Die Eumesostominen. 1904 (väitöskirja)
  • Bibliotheca zoologica Fenniæ Acta societatis pro fauna et flora fennica 1902–08, Odo Morannal Reuterin kanssa
  • Untersuchungen über die vom N. trigeminus innervierte Muskulatur der Selachier (Haie und Rochen) unter Berücksichtigung ihrer Beziehungen zu benachbarten Organen. 1909
  • Über die vom N. trigeminus versorgte Muskulatur der Amphibien mit einem vergleichenden Ausblick über den Adductor mandibulae der Gnathostomen und einem Beitrag zum Verständnis der Organisation der Anurenlarven. 1914
  • Vorläufiges Verzeichnis der rhabdocölen Turbellarien Finnlands. Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica. 1918
  • Untersuchungen an rhabdocoelen Turbellarien. I-X. Acta Zoologica Fennica 1921-1950.
  • Die Dalyelliiden (Turbellaria Neorhabdocoela).Eine Monographie. Acta Zoologica Fennica 1955
  • Tvärminne zoologiska station. 1957 (historiikki)
  • Die Turbellarien Ostfennoskandiens I-IV. Fauna Fennica 1960-1963.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Leikola A (2005) Luther, Alexander (1877-1970) - eläintieteen professori, toimitusjohtaja Kansallisbiografia. Suomen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 477-478.--

T. G. Karling, Alexander Luther // Luonnon tutkija 74. 1970.>