Alban William Phillips
_Phillips.jpg)
Alban William Housego Phillips (1914–1975) oli uusiseelantilainen taloustieteilijä, joka tutki erityisesti työllisyyden ja inflaation välistä yhteyttä.[1] Hänen kehittämänsä Phillipsin käyrä on vuonna 1958 esitelty teoria, jonka mukaan työttömyys vaikuttaa inflaatioon käänteisesti. Korkean työttömyyden aikana inflaatio on siis matala ja täystyöllisyyttä kohti siirryttäessä inflaatio suurenee.
Phillips oli Lontoon yliopiston taloustieteen professori 1958–1967, minkä jälkeen hän toimi Australian kansallisen yliopiston professorina. Hän päätyi Phillipsin käyrä -teoriaansa tutkiessaan sadan vuoden ajalta erityisesti Britannian talouselämän vaiheita. Ne osoittivat, että korkea työllisyysaste merkitsee nopeaa inflaatiota ja vastaavasti matala inflaatio edellyttää suurta työttömyyttä. Talouspolitiikassa tämä yhteys johti Phillipsin mukaan siihen, että oli valittava kahdesta pahasta jompikumpi: joko inflaatio tai työttömyys. Pillipsin käyrä oli syntyaikanaankin kiistelty, ja nykyään sitä pidetään liian yksioikoisena. Tutkijauransa myöhempinä vuosina Phillips tutki myös erilaisia talouselämän optimointimenetelmiä.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Phillips syntyi 18. marraskuuta 1914 Te Rehungassa, Dannevirkessa, Uuden-Seelannin pohjoissaarella. Hän valmistui ylioppilaaksi joulukuussa 1929, pian viidennentoista syntymäpäivänsä jälkeen, mutta lama keskeytti hänen koulutuksensa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Phillips mm. piti elokuvateatteria Tuaissa; ansaitsi elantonsa ampumalla krokotiileja; matkusti Britanniaan Kiinan ja Venäjän kautta (jossa hän ei kyennyt saamaan työtä kaivoksissa poliittisten vankien runsaan tarjonnan vuoksi); valmistui Institute of Electrical Engineersistä marraskuussa 1938 useiden vuosien kirjeopintojen jälkeen.[2]
Elokuussa 1940 Phillips nimitettiin RAF:in sotatarvikeupseeriksi Kallanyn lentoasemalle Singaporeen. Hänet evakuoitiin Singaporesta The Empire Star -laivalla. Hän seisoi konekiväärin varressa 3½ tunnin ajan japanilaisten yrittäessä upottaa laivan. [2]
Pian sen jälkeen hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi Jaavalla, jossa japanilaiset lentokoneet ampuivat hänet alas. Hän ja kaksi kollegaa yrittivät tehdä käytöstä poistetusta linja-autosta merikelpoisen aluksen, jolla seilata Australiaan, mutta paikalliset kyläläiset kavalsivat heidät, ja heidät vangittiin.[2]
Philips vietti sotavankileirillä kolme ja puoli vuotta. Vapautumisensa aikoihin Philips painoi vain 44 kg.[2]
Sota-ansioistaan Phillips nimettiin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan jäseneksi (Member of the Order of the British Empire, MBE)[2]
Hän suoritti sosiologian perustutkinnon vuonna 1949 ja tohtorin tutkinnon taloustieteessä vuonna 1953. Hän nousi London School of Economicsin taloustieteen professoriksi vuonna 1958. Hän otti vastaan nimityksen Australian kansallisessa yliopistossa vuonna 1967 ja opetti sittemmin Aucklandin yliopistossa.[2]
Loppuaikoinaan hän kärsi 54-vuotiaana saamansa aivohalvauksen seurauksista. 4. maaliskuuta 1975 hän sai toisen halvauksen, joka vei häneltä hengen.[2]
Panos taloustieteen kehitykseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opiskeluaikoinaan Philips rakensi Moniacin, jääkaapin kokoisen laitteen, joka kuvasi rahan varantoja ja virtauksia värjätyn veden avulla.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 6, s. 275. Alkuteos: Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade. WSOY, 1995. ISBN 951-0-18423-3.
- ↑ a b c d e f g h Leeson, R. (1997). A. W. H. Phillips. An Encyclopedia of Keynesian Economics. Cheltenham, United Kingdom, Brookfield, Vt: Edward Elgar.
| ||||||||||||||||||||||
