Alajõgi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alajõgi
Maat Viro
Maakunnat Itä-Virumaa
Kunnat Alutagusen kunta
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Alajõen valuma-alue
Pinta-ala 154,5 km² [1]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Pikkjärv, Kõnnu
  59.1800°N, 27.4714°E
Laskupaikka Peipsijärvi, Alajõe
  59.0056°N, 27.4353°E
Sivu-uomat Varesmetsa peakraav, Imatu oja
Taajamat Alajõe
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 51,8 m mpy. [1]
Laskukorkeus 30 m mpy. [1]
Korkeusero 21,8 m
Pituus 28,8 km [1]
Kaltevuus 0,76 m/km
Muuta

Alajõgi eli Välgi jõgi on Virossa Itä-Virumaalla Alutagusen kunnassa virtaava 29 kilometriä pitkä joki, joka laskee Peipsijärven pohjoisrantaan. Se sijaitsee kokonaan Alutagusen alangolla.[1][a]

Alajuoksulla jokena kohdeltu uoma on latva-alueella Ongassaaren kylässä sijaitsevassa Kõnnun kulmakunnalla Pikkjärvestä alkava kapea puro, joka varsin pian muuttuu ruopatuksi ja suoristetuksi ojaksi. Joki toimii useita kilometrejä metsäojien johto-ojana ja siksi sen luontainen uoma purona on ohitettu yli kuuden kilometrin matkalla. Kanavaksi miellettävä uoma seuraa ojien ruudukkomaista suunnitelmaa tehden välillä suorakulmaisia käännöksiä. Joen vanha uoma luikertelee metsässä sen rinnalla tehden pieniä mutkia edestakaisin. Joki on aivan suora myös ensimmäistä alavaa peltoaukeata ylittäessään. Vaikalan ja Poostikun kylissä alkaa joki taas seurata vanhaa uomaansa, mutta vielä nytkin sitä on oikaistu suurimpien mutkien kohdalla. Mutkat ovat syntyneet löysään maahan meanderoitumalla. Viimeinen muutaman kilometrin osuus tapahtuu metsäjokena ennen kuin se laskee Alajõen kylässä Peipsijärven pohjoisrantaan.[1][a]

Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajõen valuma-alueen pinta-ala on 154,5 neliökilometriä. Joen länsipuolella virtaavan Rannapungerja jõen valuma-alue sijaitsee kokonaisuudessaan sen luoteispuolella. Etelässä jokien välissä on muutama lyhyt oja kuten Rosseli oja ja Kauksi oja. Joen itäpuolella virtaa suuri Narvanjoki, jonka sivu-uomista Keetsemanni kraavin, Permisküla ojan ja Gorodenka ojan latva-alueet yltävät Alajõen valuma-alueelle asti. Etelässä mahtuu suurten jokien väliin lyhyet Karjamaa oja ja Tsistenka kraav, jotka myös laskevat Peipsijärveen.[1][a]

Alajõen suurimpia sivu-uomia on lueteltu seuraavassa taulukossa. Virolaisessa vesistönimistössä kraav tarkoittaa kaivettua oja ja peakraav suurta kaivettua johto-ojaa.

yhtyy
Alajõgeen
(km suusta)
Nimi Pituus
(km)
Valuma-alue
(km²)
Lähde
8 Imatu oja 15 33 [2]
11 Jõemäe oja 6 9 [3]
14 Varesmetsa peakraav 10 26 [4]
22 Virussaare kraav 3 7 [5]

Alajõen valuma-alueella on vain muutamia järviä, jotka ovat kaikki pieniä. Niiden lisäksi sijaitsee soilla runsaasti suolampia ja allikoita. Monet järvistä sijaitsevat alueen poikki kulkevan harjujaksolla (vir. Iisaku–Illuka-oosistik) tai sen vieressä. Tällaisia ovat Pikkjärv ja Ümmargune järv sekä lounaassa sijaitsevat Jõugajärvet Linajärv, Liivjärv ja Pesujärv. Näistä hieman erillään sijaitsee pieni Armise järv. Jõugajärvillä ei ole laskuojia, mutta niiden vesi suotuu pohjavetenä ilmeisesti myöhemmin pääuomaan. Suoalueella sijaitseva Imatu järv laskee Imatu ojaan.[1][a]

  1. a b c d Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu tai mitattu Internetin Google-, Bing-, ACME- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen annettuja koordinaatteja.
  1. a b c d e f g h Keskkonnaregister: Alajõgi (VEE1061300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.10.2020. (viroksi)
  2. Keskkonnaregister: Imatu oja (VEE1061700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.10.2020. (viroksi)
  3. Keskkonnaregister: Jõemäe oja (VEE1061600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.10.2020. (viroksi)
  4. Keskkonnaregister: Varesmetsa peakraav (VEE1061500) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.10.2020. (viroksi)
  5. Keskkonnaregister: Virussaare kraav (VEE1061400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.10.2020. (viroksi)