Alajoki-Peuralinnan tuulivoimapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alajoki−Peuralinnan tuulivoimapuisto
Valtio Suomi
Sijainti Perho, Kyyjärvi
Koordinaatit 63°07′59″N, 24°22′55″E
Kustannus 100 miljoonaa € [1][2]
Perustaja Suomen Hyötytuuli Oy, YIT Suomi Oy [3]
Rakennuttaja Suomen Hyötytuuli Oy [1]
Omistaja Suomen Hyötytuuli Oy [4]
Operaattori Suomen Hyötytuuli Oy
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Sähköasema 1 [5]
Puistojännite 33 kV [5]
Liittymisjännite 110 kV [5]
Korkeus 170–195 m [6][7]
Tuulivoimalat 14 × Siemens Gamesa 5.8−155 (6 MW) [8]
Kapasiteetti 84 MW [4]
Vuosituotanto 260 GWh [a][9][10]
Kartta
Alajoki−Peuralinnan tuulivoimapuisto

Alajoki-Peuralinnan tuulivoimapuisto on Keski-Pohjanmaalla Perhon ja Keski-Suomen Kyyjärven rajalla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 14 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 84 megawattia ja vuosituotanto on noin 260 gigawattituntia [a][9][10]. Tuulipuisto muodostuu kahdesta erillisestä voimala-alueesta, Peuralinnasta ja Alajoesta. Tuulivoimapuiston on rakentanut, sen omistaa ja sitä operoi Suomen Hyötytuuli Oy.[6][7][4][11][12]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuisto muodostuu kahdesta erillisestä voimala-alueesta, joiden välimatka on noin neljä kilometriä. Alajoen voimala-alue sijaitsee Perhossa yli viiden kilometrin päässä Perhon kirkonkylästä Alajoen ja Haarajoen kulmakuntien lounaispuolella. Siihen kuuluu 7 tuulivoimalaitosta, jotka on pystytetty 3,0 kilometriä pitkäksi ja pohjois-etelä -suuntaiseksi jonoksi.[6] Peuralinnan voimala-alue sijaitsee Kyyjärven puolella rajaa noin 11 kilometriä Kyyjärven kirkonkylästä luoteeseen, Peuralinnan, Keskikylän ja Väärämäen luoteispuolella. Täällä on voimaloiden sijoittelussa seurattu Pyöreäsuon, Hyötykankaannevan ja Piuharjunnevan turvetuotantoalueiden väliin jääviä mäkiä. Nämäkin voimalat on ryhmitelty pohjois-etelä -suuntaan, vaikka ne eivät muodostakaan selvää riviä.[7] Vaikka voimala-alueet ovat eri yhtiöiden suunnittelemia, ovat ne Suomen Hyötytuulen rakentamia. Yhtiön mukaan nämä muodostavat kaupallisesti yhden tuulivoimapuiston [4]. Voimala-alueille johtaa Möttösestä valtatiestä 13 haarautuvasta yhdystiestä 18128 alkava paranneltu metsäautotie, joka johtaa Pajulammen ohi ja Kalliolammen jälkeen Peuralinnan voimala-alueelle, mutta haarautuu alussa ennen Saukkolampea Alajoen voimala-alueelle.[6][7]

Tuulivoimalaitokset ovat espanjalaisen Siemens Gamesan valmistamaa SG 5.8-155-mallia, jonka napakorkeus on 163 metriä [13][8], tuuliturbiinin halkaisija 155 metriä, ja jonka kapasiteetti on 6,0 megawattia. Voimaloiden tornit ovat niin sanottuja hybridirakenteisia eli niiden alaosa koottu putkimaisista betonielementeistä ja yläosa terälieriöelementeistä. Sekä konehuone on varusteltu talviolosuhteiden varalta ja siivissä on jäänpoistojärjestelmä.[8][5] Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on 240 metriä.[14][13][15] Alajoen tuulivoimalat sijaitsevat 175–195 metrin korkeudella mpy.[6] ja Peuralinnan voimalat 170–185 metriä mpy.[7]

Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 33 kilovoltin jännitteellä Alajoen voimala-alueen eteläpuolella sijaitsevalle sähköasemalle. Sieltä tuotetun sähkön jännite nostetaan 110 kilovoltin jännitteeseen ja johdetaan kantaverkkoon kuuluvalle siirtolinjalle.[5][6]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajoki-Peuralinnan tuulivoimapuiston toteutus on ollut yleisestä linjasta poikkeavaa. Valtioneuvosto oli vuonna 2012 ja myöhemmin 2016 päivittämänsä ohjeistuksensa mukaan velvoittanut tuulivoimapuistojen hankevastaavien käymään läpi YVA-menettely, mikäli tuulivoimapuistossa olisi vähintään 10 tuulivoimalaitosta tai sen kapasiteetti ylittäisi 30 megawattia.[16] Suomen Hyötytuuli kehitti Nurmossa oman Alajoen tuulivoimapuiston hankeensa seitsemällä tuulivoimalaitoksellaan ja samoin teki YIT Suomi Oy Kyyjärvellä Peuralinnan tuulivoimapuistollaan. Kun molemmat hankkeet olivat valmiit, osti Suomen Hyötytuuli Peuralinnan hankkeen itselleen ja toteutti ne yhtenä kokonaisuutena. Tästä samasta syystä tuulivoimapuisto saattaa näkyä vanhoissa tilastoissa erillisinä kohteina.[3]

Suomen Hyötytuuli perusti hankkeen ja pani sen yhdessä Limakon tuulipuistohankkeen kanssa vireille Perhon kunnassa elokuussa 2013. Kun kesällä 2013 yhdeksän tuulivoimalan hankkeelle pyydettiin selvitystä YVA-menettelyn tarpeelle, ilmoitti ELY-keskus, että sellainen vaadittaisiin Natura-alueen läheisyyden vuoksi. Talvella 2013 päätettiin jättää YVA-menettely vaatimatta, sillä tuulivoimapuiston suunnitelmaa oli muutettu ja se sisälsi enää 7 voimalaa (lausunto [17]). Kaavassa todettiin, että sen laadintaan pyydettiin luontoselvitys, arkeologinen inventointi, melu- ja varjostusmallinnus. Lokakuussa 2014 järjestetyn yleisötilaisuuden jälkeen vastaanotettiin 11 lausuntoa ja neljä mielipidettä. ELY-keskus ei antanut kaavaehdotuksesta lausuntoa, vaan asiat puitiin työneuvottelussa kesäkuussa 2015. Maakuntakaavan toiseen vaihekaavaan oli merkitty tuulivoimalle osoitettuja alueita, jollainen Alajoen voimala-alue ei alkujaan ollut. Osayleiskaava hyväksyttiin kunnanhallituksessa tammikuussa ja kunnanvaltuustossa helmikuussa 2016. Osayleiskaava sai lainvoiman heinäkuussa 2018. Kaavaan oli myöhemmin annettu neljä poikkeamalupaa [18]. Osayleiskaavassa tuulivoimalat oli nimetty Nordexin N131-malliseksi, jonka napakorkeudeksi kaavailtiin 144 metriä, tuuliturbiinin halkaisijaksi 131 metriä ja kapasiteetiksi 3,0 megawattia. Tuulivoimalan pyyhkäisykorkeudeksi tuli näin 210 metriä. Tuulivoimapuiston kapasiteetiksi ilmoitettiin 21 megawattia. Tuulipuistoon rakennettaisiin kaavan mukaan muuntoasema, jossa sähkön jännite nostettaisiin 110 kilovolttiin.[19]

Alajoen hankkeen kaltaisia julkisia tietoja ei ole Peuralinnan hankkeesta käytettävissä. YIT kehitteli Peuralinnan tuulivoimapuistoa yhdessä Kyyjärven kunnan kanssa ja se oli sen ensimmäinen kehityshanke tuulivoimasektorilla. Tuulivoimapuiston pinta-ala oli 7,5 neliökilometriä ja sen kaavailtu kokonaiskapasiteetti oli 45 megawattia. Kun hankkeella oli osayleiskaavoitus tehtynä ja rakennusluvat lainvoimaiset, myi yhtiö tuulipuiston Suomen Hyötytuulelle marraskuussa 2019.[3][20][21][22]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistettyjen tuulipuistohankkeiden rakentaminen käynnistyi, kun Hyötytuuli tiedotti syyskuussa 2020 tehneensä investointipäätöksen tuulivoimapuiston rakentamiseksi. Investoinnin kokonaissummaksi arvioitiin 100 miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa tiedettiin, että 14 voimalaa olisivat teholtaan 6 megawattia ja ne olisivat 240 metriä korkeita.[2][1]

Tuulivoimapuiston tieverkon rakentaminen aloitettiin helmikuussa 2021 ja voimaloiden perustusten rakentaminen heinäkuussa. Samalla rakennettiin sähkönsiirtoverkko maakaapelein ja tiedonsiirtoverkko sekä sähköasema, josta vastasivat ABB Power Grids Finland Oy ja Eltel Networks Oy. Perustukset valmistuivat syksyllä.[5] Näistä vastasi Infra Builders Oy. Tuulivoimalat toimitti Siemens Gamesa Renewable Energy AB, joiden kapasiteetiksi tuli lopulta 5,8 megawattia.[23][15] Tuulivoimaloiden osia kuljetettiin Vaasan satamasta voimala-alueelle loka-marraskuussa.[24] Ensimmäisen voimalan pystytys oli käynnissä tammikuussa 2023 [25] ja viimeinen kesäkuussa.[26] Yhtiö tiedotti joulukuussa 2023, että se on aloittanut ensimmäisten tuulivoimaloiden tuotannolliset kokeilut ja että ne jatkuisivat keväälle 2024 asti.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Tuulivoimapuiston vuosituotannoista ei tiedetä lähdettä. Se on arvioitu Suomen Hyötytuulen osakkaiden tiedotteista, jossa ne ilmoittavat osakkuutensa suhteessa tulevan energian määrään. Helen ilmoitti saavansa 65 GWh ja Turkun Energia 32,5 GWh, kun heidän osakkuutensa olivat vastaavasti 25 % ja 12,5 % Suomen Hyötytuulesta. Tuulipuiston arvioitu vuosituotanto olisi siten 260 GWh. Kun suora lähde löytyy, voi sen lisätä tänne ja poistaa tämä huomautus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Suomen Hyötytuulelta investointipäätös Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston rakentamisesta Perhoon ja Kyyjärvelle epressi.fi. 24.9.2020. Helsinki. Viitattu 1.3.2024.
  2. ↑ a b Kaski, Heli: Suomen Hyötytuuli rakentaa Kyyjärvelle seitsemän tuulivoimalaa yle.fi. 24.9.2020. Helsinki: YLE. Viitattu 1.3.2024.
  3. ↑ a b c YIT on myynyt ensimmäisen omakehitteisen tuulivoimahankkeen yitgroup.com. 15.11.2019. Helsinki: YIT Oyj. Viitattu 1.3.2024.
  4. ↑ a b c d Alajoki-Peuralinnan tuulivoimahanke hyotytuuli.fi. Pori: Suomen Hyötytuuli Oy. Viitattu 29.2.2024.
  5. ↑ a b c d e f Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston voimaloiden perustusten rakentaminen alkaa hyotytuuli.fi. 6.7.2021. Pori: Suomen Hyötytuuli Oy. Viitattu 29.2.2024.
  6. ↑ a b c d e f Alajoen tuulipuiston alue (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.2.2024.
  7. ↑ a b c d e Peuralinnan tuulipuiston alue (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.2.2024.
  8. ↑ a b c Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston työmaalla voimalaperustusten valut on nyt tehty... FaceBook. 13.10.2021. Pori: Suomen Hyötytuuli Oy. Viitattu 1.3.2024.
  9. ↑ a b Helenin tuulivoimatuotanto lisääntyy – osakkuusyhtiö rakentaa tuulipuiston Keski-Pohjanmaalle helen.fi. 24.9.2020. Helsinki: Helen. Viitattu 1.3.2024.
  10. ↑ a b Turku Energian tuulivoimatuotannon osuus kasvaa turkuenergia.fi. 24.9.2020. Turku: Turku Energia. Viitattu 1.3.2024.
  11. ↑ Alajoki-Peuralinna www.thewindpower.net. 31.10.2022. Ranska: The Wind Power. Viitattu 29.2.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 31.12.2023. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 29.2.2024.
  13. ↑ a b c Suomen Hyötytuulen Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston tuotannollinen koekäyttö aloitettu hyotytuuli.fi. 18.12.2023. Pori: Suomen Hyötytuuli Oy. Viitattu 29.2.2024.
  14. ↑ Siemens-Gamesa SG 5.8-155 www.thewindpower.net. 3.11.2022. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  15. ↑ a b The expansion of the Siemens Gamesa 5.X platform picks up speed with 81 MW move into Finland siemensgamesa.com. Espanja: Siemens Gamesa Renewable Energy. Viitattu 1.3.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, s. 43–44. Helsinki: Ympäristöministeriö, 2016. ISBN 978-952-11-4634-3. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.2.2024).
  17. ↑ Ympäristövaikutusten arviointimeneteelyn soveltaminen Alajoen tuulivoimapuistoon Perhossa ELY-keskuksen lausunto. 1.10.2018. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 1.3.2024.
  18. ↑ Tietoa tuulivoimahankkeista Perhossa perho.com. Perho: Perhon kunta. Viitattu 1.3.2024.
  19. ↑ Alajoen tuulivoimapuiston osayleiskaava (PDF) (s. 5–7, 28–30, 34–39) perho.com. 6.7.2018. Perho: Perhon kunta. Viitattu 1.3.2024.
  20. ↑ Pallonen, Kalle: Kyyjärven tuulivoimapuisto vaihtaa omistajaa – rakentaminen alkamassa vuonna 2021 yle.fi. 18.11.2019. Helsinki: YLE. Viitattu 2.3.2024.
  21. ↑ Suomen Hyötytuuli Oy – Alajoki-Peuralinna tuulipuisto lieke.com. 14.1.2022. Helsinki: Lieke Asianajotoimisto Oy. Viitattu 29.2.2024.
  22. ↑ Suomen Hyötytuuli on ostanut YIT Suomi Oy:ltä... FaceBook. 15.11.2019. Pori: Suomen Hyötytuuli Oy. Viitattu 1.3.2024.
  23. ↑ Alajoki-Peuralinnan tuulipuistohankkeen rakennustyöt ovat alkamassa FaceBook. 23.2.2021. Pori: Suomen Hyötytuuli Oy. Viitattu 1.3.2024.
  24. ↑ Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston laitekuljetukset alkavat hyotytuuli.fi. 18.10.2022. Pori: Suomen Hyötytuuli Oy. Viitattu 29.2.2024.
  25. ↑ Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston työmaalla saatiin nostettua ensimmäisen voimalan tornin osia paikalleen tiistai-iltana 10.1 FaceBook. 23.2.2021. Pori: Suomen Hyötytuuli Oy. Viitattu 4.3.2024.
  26. ↑ Ahonen, Maija: Viimeistä vaille valmis – Alajoki-Peuralinnan tuulivoima-alueen myllyt pyörivät syksyllä perhonjokilaakso.fi. 22.6.2023. Kokkola: Hilla Group Oyj. Viitattu 4.3.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alajoki-Peuralinnan_tuulivoimapuisto&oldid=22235749”