Aimo Ryynänen

Aimo Ryynänen 2012

Aimo Ryynänen (s. 1946) on Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori emeritus. Hänen tutkimuskohteitaan ovat muun muassa kunnallinen itsehallinto, yhdentymiskehityksen vaikutukset alueiden ja kuntien asemaan sekä kuntalain soveltamiseen liittyvät kysymykset. Ryynänen on kirjoittanut monia kunnallisoikeudellisia teoksia.

Hän on toiminut Orimattilan kaupunginvaltuustossa 1997–2021, ja sen puheenjohtajana 1997–2000. Viimeksi hän on toiminut Orimattilan kaupunginhallituksen puheenjohtajana 2013–2014 ja 2017–2021. Hän on myös Päijät-Hämeen maakunnan liiton hallituksen pitkäaikainen jäsen. Euroopan alueiden komiteaan hän kuului 1998–2001 ja Euroopan neuvoston kuntia ja alueita edustavaan kongressiin 2002–2012. Valtion yhteiskuntatieteellisen toimikunnan (Suomen Akatemia) jäsenenä hän on ollut vuosina 1989–1991, Suomen Kuntaliiton valtuuston jäsenenä 1997–2001 ja Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä 1997–2001.

Tutkijana

Ryynänen on toiminut vakinaiseen virkaan nimitettynä Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professorina 1991–2011. Hän toimi muun muassa Kunnallistieteiden laitoksen johtajana ja tiedekunnan varadekaanina.

Ryynäsen perusajattelussa kunnallinen itsehallinto on kunnan asukkaille osoitettu oikeus, joka taataan niin kansallisessa oikeudessa (perustuslaissa) kuin Eurooppa-oikeudellisesti (Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjassa, jonka Suomi on ratifioinut). Myös Euroopan unioni tunnustaa kunnallisen itsehallinnon subsidiariteettiperiaatteen hyväksymisen muodossa ja alueiden komitean kannanottojen kautta. Kunnallinen itsehallinto muodostaa demokratian perustan. Kunta ei siis ole pelkästään palvelujen tuottaja.

• Kuntien asemaa ja itsehallintoa koskeva julkisoikeuden alaan kuuluva väitöskirja (Kunnan tehtävien lakisääteistäminen) ilmestyi vuonna 1986. Väitöskirjan teesejä Ryynänen pääsi toteuttamaan seuraavana vuonna käynnistyneen vapaakuntakokeilun projektipäällikkönä sisäasiainministeriössä (1988 – 1990). Tehtävä jatkui myös kuntalain perusuudistusta koskevan kunnalliskomitean asiantuntijajäsenenä ja yhtenä sihteerinä (1991–1993; Komiteamietintö 1993:33).
• Eräänlaista jatkoa merkitsi myös yhteistyö kuntaosaston ylijohtajan Juhani Nummelan kanssa. Sen tuloksena syntyi muun muassa kaksi teosta: Kuntahallinnon vaihtoehdot (Lakimiesliiton kustannus 1993) ja Kansalainen ja uusi hallinto (Lakimiesliiton kustannus 1996).
• Ryynänen tutki hyvän hallinnon periaatteita jo ennen kuin ne tulivat kokonaisuudessaan lainsäädäntöön hallintomenettelylain ja hallintolain kautta. Hyvän hallinnon periaatteet kunnallishallinnossa -teoksesta ilmestyi kaksi painosta (uudistettu 1991; Lakimiesliiton kustannus).
• Kunnallisoikeutta koskevan perusoppikirjan Ryynänen on yhteistyössä Kauko Heurun ja Erkki Mennolan kanssa julkaissut useina painoksina (Kunta. Kunnallisen itsehallinnon perusteet. Tampere University Press 2010).
• Kunnallisoikeudellisia kysymyksiä on tarkasteltu myös Ryynäsen teoksessa Muuttuva kunnallisoikeus. Kunnallisoikeuden käsikirja (Mermerus 1999).
• Kunta-valtio-suhdetta hän on tarkastellut raportissa Kunnat valtion valvonnassa (Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 2001) ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa 3/2009 Eduskunta ja kunnallinen itsehallinto.
• Yhdentymiskehityksen ja kansainvälisten vaikutteiden merkitys kunnallisoikeuden kehittymiseen on ollut yksi pysyvä kiinnostuksen kohde. Tällaisia teemoja on tarkasteltu teoksissa: Eurooppalainen mallikunta (yhdessä Heikki Telakiven kanssa, Edita 2006), Paikallinen itsehallinto Euroopan yhdentymiskehityksen varjossa (Mermerus, 1997), Kunnallishallinnon kansainväliset vaikutteet (Tampere University Press 2011) ja Subsidiariteettiperiaate. Uuden kunnan aseman perusta (UniPress 2014). Hän on kuulunut vuodesta 2002 lähtien kansainväliseen Tübingenin yliopiston yhteydessä toimivan federalismin tutkimuskeskuksen (EZFF) verkostoon ja julkaissut sen vuosikirjassa Jahrbuch des Föderalismus useita artikkeleja.
• Maakuntauudistus ja alueellisen itsehallinnon aikaansaamispyrkimykset ovat kunnallisoikeuden kannalta oleellinen teema. Näitä Ryynänen on tutkinut teoksissa Kuntien ja alueiden itsehallinto. Kehittämisvaihtoehdot (Edita 2004) ja Uusi kunta (UniPress 2018).
• Kuntarakenne ja viimeksi kuntien yhteen liittämishankkeet pääministeri Kataisen hallituksen aikana nostattivat kunnissa laajaa vastarintaa. Tätä mielenkiintoista vaihetta Ryynänen kuvaa osin itsekin toimijana olleena kirjassa Kuntakapina (UniPress 2013).
• Luottamushenkilön asema on keskeinen kunnallisoikeudellinen kysymys. Tältä alalta maininnan ansaitsee Kunnan luottamushenkilö. Edustaja, päättäjä, poliitikko (Sisäasiainministeriön julkaisusarja 23/2006) ja Luottamushenkilön käsikirja 2021 (toimittajana, UniPress 2021).
• Pitkäaikainen tutkimusteema on ollut kuntajohtaminen. Laajemmin aihepiiriä on tarkasteltu teoksissa Kuntayhteisön johtaminen (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2001) ja Pormestari (UniPress 2010), uusittu painos 2019. Kuntajohtamista koskevana kuntaministerin kutsumana selvityshenkilönä (yhdessä Kirsi Hämäläisen ja Kari Prättälän kanssa) Ryynänen toimi 2008 – 2009 (raportti: Kunnan johtaminen – demokratia, työnjako ja vastuu, valtiovarainministeriön julkaisu 20/2009).
• Itsehallinnon toteutuminen asukkaiden itsehallintona ja osallistumisoikeutena on kunnallisoikeudellisesti tärkeä teema. Aihetta on tarkasteltu erityisesti sisäasiainministeriön osallisuushankkeen raportissa Kokeilusta käytännöksi – osallisuushankkeen selonteon taustaraportti (yhdessä Christa Salovaaran kanssa; 2002) ja teoksessa Kansallisvaltiosta kansalaisvaltioon (2007).
• Tieteellisten artikkeleiden ohella Ryynänen on julkaissut kymmeniä lehtiartikkeleita (esimerkiksi STT:n välittäminä).
• Puoliksi asiaa, puoliksi omakohtaisia näkemyksiä sisältää Matkalla kuntamaailmassa. Kuntaprofessorin muistumia ja mielipiteitäkin (Torni-kustantamo 2016).

Ryynänen on Lapin yliopiston dosentti vuodesta 1994.

Ryynänen toimi pitkään Kunnallistieteen yhdistyksen hallituksen jäsenenä, puheenjohtajana 1998–1999 ja Kunnallistieteellisen aikakauskirjan päätoimittajana 2003–2007.

Huomionosoitukset ja kunniamerkit

Tasavallan presidentti on myöntänyt Ryynäselle kunnallisneuvoksen arvon 2013. Hänelle on myönnetty myös Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki 2001, Suomen Kaupunkiliiton hopeinen kunniamerkki 1993, Suomen Kuntaliiton kultainen kunniamerkki 2006, Kokoomuksen kultainen leijona 2009 ja Kokoomuksen 100-vuotiskunniamerkki 2019. Rotaryjärjestön Paul Harris Fellow -mitali ja arvo Ryynäselle on myönnetty 1997. Ryynänen on kutsuttu Focus Localis ry:n (ent. Kunnallistieteen yhdistys) kunniajäseneksi 2019. Kustantajan vuoden kirja -tunnustuksen Ryynänen sai kirjastaan Kunnallishallinnon kansainväliset vaikutteet (2013) ja Kunnallisalan kehittämissäätion kehittämispalkinnon 2010.