Aimo Leikas
Aimo Leikas (12. toukokuuta 1947 Haukivuori – 3. syyskuuta 1976 Hartola), lempinimeltään Haukivuoren Houdini, oli suomalainen esiintyvä taiteilija, joka esitti hypnoosinumeroita, illuusioesityksiä, tasapainoilua, erilaisia kahleista vapautumisesityksiä sekä hengenvaarallisia giljotiini-, hirttäytymis- ja venäläisen ruletin esityksiä.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leikkaan aloitellessa omaa uraansa 1960-luvulla kiertävien esiintyjien kultakausi oli Suomessa jo hiipumassa. Taikurit, kahlekuninkaat ja akrobaatit joutuivat kilpailemaan hupenevasta yleisöstä niin toistensa kuin yhä yleisemmäksi tulevan television kanssa. Selvitäkseen kilpailussa myös Leikas joutui kehittelemään yhä uusia ja toinen toistaan hurjempia temppuja.[1]
Aimo Leikas kiinnostui uhkarohkeista tempuista 1960-luvun alussa nähtyään silloin kuuluisan nuorallatanssijan Antero Lagströmin esityksen tämän vieraillessa hänen kotikunnassaan Haukivuorella. Hän innostui jo nuoruudessaan myös hypnoosista, fakiireista ja kahlekuninkaista. Leikas itse esiintyi ensimmäisen kerran yleisön edessä 19-vuotiaana helmikuussa 1966. Fakiirinumeroissaan Leikas hyppeli lasimurskassa ja söi lasinsiruja. Kahlekuningasesityksiään varten hän lainasi käsiraudat paikalliselta poliisilaitokselta. Lokakuussa 1973 Leikas esitteli yleisölle itse rakentamansa giljotiinin.[1]
Leikas saavutti kuuluisuutta autenttisilla hirttäytymistempuillaan mm. sensaatiolehtien palstoilla siinä määrin, että hän pääsi sijaisnäyttelijäksi Rauni Mollbergin elokuvan Maa on syntinen laulu loppukohtaukseen, jossa hän hirttäytyy ladon kattoparrusta niin, että hirttäytyminen näytetään kokonaisuudessaan. [2]
Leikas luopui hypnoosinumeroistaan Mäntyharjulla vuonna 1975 sattuneen välikohtauksen jälkeen. Leikkaan hypnotisoima 10-vuotias tyttö vietiin sairaalaan, kun tämä ei ”palautunut ennalleen” esityksen jälkeen. Poliisi pidätti Leikkaan mutta vapautti hänet seuraavana päivänä. Savon Sanomat uutisoi tapauksen näyttävästi, ja Leikas kirjoitti lehteen vastineen, jossa hän ilmoitti lopettavansa koehenkilöiden hypnotisoinnin unitilaan.[1]
Venäläinen ruletti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksalaisen illusionistin Hans Morettin idean pohjalta Leikas kehitti oman versionsa venäläisestä ruletista. Hän käytti 22 kaliiperin revolveria, johon mahtui kuusi patruunaa. Leikkaan versiossa yleisöstä valittu avustaja sekoitti keskenään paukkupatruunoita ja kovia panoksia niin, ettei niitä voinut erottaa toisistaan. Tämän jälkeen revolveri ladattiin umpimähkään, ja Leikas ampui aseen tyhjäksi, kovat panokset maalitauluun ja paukkupatruunat omaan päähänsä. Ennen viimeiseksi jäänyttä esitystään Leikas oli ehtinyt toistaa ohjelmanumeronsa yleisön edessä jo parisataa kertaa. Kesän 1976 Leikas kiersi Suomea Kalevi Suurosen johtaman Tivoli Suurosen mukana.[1]
Leikas kuoli tapaturmaisesti 29-vuotiaana esiintyessään Hartolan markkinoilla.[3] Leikkaan suunnatessa venäläisessä ruletissa aseensa ohimoonsa revolverissa oli paukkupatruunan sijasta kova panos, ja Leikas ampui itsensä kuoliaaksi kauhistuneen yleisön edessä. Keskusrikospoliisin tutkimusten perusteella Leikkaan kuolema todettiin työtapaturmaksi.[1]
Esitettyään venäläinen ruletti -numeronsa yhdeksännen kerran keväällä 1976 Leikas antoi Nyrkkiposti-lehdelle haastattelun, jossa hän pohti enteellisesti ammattinsa vaaroja: ”Tämä homma on kuin autolla ajoa. Jos on huolimaton, ajaa metsään. Koskaan ei voi tietää, mikä veto liipaisimesta saattaa jäädä viimeiseksi.”[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nikkinen, Are: Haukivuoren Houdini: Aimo Leikkaan elämä ja kuolema. Helsinki: Like, 2020. ISBN 978-951-1-35527-4.
- Poskiparta, Pete: Vaarallista viihdettä: Tarinoita esiintyjistä, jotka riskeerasivat elämänsä muita viihdyttääkseen. Helsinki: Readme.fi, 2019. ISBN 978-952-321-893-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tivoli Suurosen historia.
- Muistokirjoitus USA:laisessa sirkusalan lehtisessä. (Arkistoitu – Internet Archive)
|
