Ahmaspistiäiset
| Ahmaspistiäiset | |
|---|---|
 Naaraspuolinen ahmaspistiäinen Ugandan sademetsässä |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Hyönteiset Insecta |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Yläheimo: | Loispistiäismäiset Ichneumonoidea |
| Heimo: |
Ahmaspistiäiset Ichneumonidae Latreille, 1802 |
| Katso myös | |
Ahmaspistiäiset (Ichneumonidae) ovat pistiäisten lahkoon (Hymenoptera) kuuluva loispistiäisten heimo. Ne loisivat muita selkärangattomia, erityisesti perhosten, kovakuoriaisten ja pistiäisten toukkia. Lajeja on kuvattu maailmanlaajuisesti noin 24000[1] ja niitä arvioidaan olevan yli 100000[2][3]. Suomesta lajeja tunnetaan yli 2700[4].
Ahmaspistiäisten uskottiin pitkään olevan runsaimmillaan lauhkealla vyöhykkeellä tropiikin sijaan, toisin kuin useimmat muut eliöryhmät. Niitten 'poikkeuksellinen lajirunsausjakauma' on kuitenkin kyseenalaistettu uusien lajien löydyttyä tropiikista [5][6].
Etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimon tieteellinen nimi Ichneumonidae tulee latinan sanasta 'ichneumon', joka taasen juontaa juurensa kreikan sanoista ἰχνεύμων (ikhneúmōn, "jäljittäjä") ja ἴχνος (íkhnos, "jälki, jalanjälki"). Tämä viitannee ahmaspistiäisten tapaan etsiä isäntiään, pyrähtäen lehdeltä toiselle tai tuntosarveillen lehtikariketta jälkikoiran tavoin.
Suomenkielinen nimi ahmaspistiäinen vakiintui käyttöön vuoden 2009 paikkeilla, pistiäistyöryhmän otettua nimen Reijo Jussilan ehdotuksesta käyttöön. Aiemmin käytetty termi varsinaiset loispistiäiset koettiin kaksiosaisena hankalaksi. Toisinaan käytetty termi kihopistiäiset on vakiintunut ahmaspistiäisten alaheimon Ichneumoninae nimeksi.[7]tarvitaan parempi lähde
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahmaspistiäiset kuuluvat hoikkatyvisiin ja niiden ulkomuoto mukailee muita alalahkon edustajia. Takaruumiin etuosa on kaventunut 'vyötäröksi', siipipareja löytyy kaksi, aikuisten päässä on isot verkkosilmät ja päälaella kolme pistesilmää. Koko vaihtelee huomattavasti noin millimetristä yli seitsemään senttimetriin.
Ahmaspistiäiset ja niiden lähisukulaiset vainopistiäiset erottaa muista hoikkatyvisistä tuntosarvien perusteella: jaokkeita löytyy yleensä vähintään 16, muista hoikkatyvisistä alle 13. Naaraat erottaa myös neulamaisesta munanasettimesta - joka saattaa ulottua kauas loppuruumiin taakse - mutta samanlainen munanasetin löytyy joiltain muiltakin loispistiäisryhmiltä.
.jpg) |
 |
Ahmaspistiäiset erottaa samannäköisistä vainopistiäisistä (Braconidae) pääosin siipisuonituksen perusteella. Etusiiven suoni 2m-cu löytyy lähes kaikilta (95%) ahmaspistiäisiltä muttei vainopistiäisiltä. Suoni 1rs-m taasen puuttuu ahmaspistiäisiltä, mutta löytyy yli 85%:lta vainopistiäisistä. Takasiiven suoni rs-m liittyy suoneen Rs eri kohdassa ahmas- ja vainopistiäisillä: liitos tapahtuu Rs/R1-haaran jälkeen (tai haaran kohdalla) ahmaspistiäisillä, mutta ennen haaraa vainopistiäisillä. Myös takaruumiin rakenne poikkeaa: vainopistiäisten toinen ja kolmas tergiitti ovat yleensä yhteensulautuneet toisin kuin lähes kaikilla ahmaspistiäisillä.
 |
 |
 |
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahmaspistiäisiä tavataan kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Ne eivät rajoitu tiettyyn elinympäristöön, vaan niitä esiintyy runsaslukuisina kaikkialla missä ylipäätään elää selkärangattomia.
Levinneisyyden luultiin pitkään poikkeavan normaalista, sillä lajeja uskottiin elävän eniten lauhkealla vyöhykkeellä tropiikin sijaan. Ahmaspistiäisiä onkin käytetty klassisena oppikirjaesimerkkinä poikkeavasta lajirikkausjakaumasta[8][9]. Viime aikoina tämä käsitys on kyseenalaistettu lukuisten uusien lajien löydyttyä tropiikista[10][11].
Lisääntyminen ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahmaspistiäiset loisivat muita selkärangattomia munimalla isäntäyksilön sisälle tai ulkopinnalle. Kuoriuduttuaan pistiäistoukka syö isäntänsä elävältä. Useimmiten isäntänä toimii perhosen, kovakuoriaisen tai muun pistiäisen toukka, mutta jotkin lajit loisivat myös hämähäkkejä tai muita ahmaspistiäisiä.
Pistiäiset jaotellaan loisintastrategian mukaan idiobiontteihin ja koinobiontteihin. Idiobiontit lamaannuttavat isäntänsä estäen sitä kehittymästä, kun taas koinobionttien isännät virkoavat pian muninnan jälkeen ja jatkavat kehitystään. Isäntä kuolee joidenkin viikkojen jälkeen pistiäisen kuoriutuessa.
Aikuiset ahmaspistiäiset voivat täydentää ravintovarastojaan juomalla kasvien nesteitä, mettä, tai syömällä muita hyönteisiä.
_parasitized_by_Acrodactyla_quadrisculpta_larva_(RMNH.INS.593867)_-_BDJ.1.e992.jpg) |
_and_the_empty_skin_of_a_caterpillar_it_had_parasitized_(8073727904).jpg){kind=spacer} |
Taksonomia ja systematiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahmaspistiäisten sukulaisuussuhteet ja evoluutiohistoria tunnetaan yhä huonosti. Heimo on ollut olemassa vähintään jurakaudelta lähtien (noin 150mvs) ja se runsastui merkittävästi oligoseenikaudella[12].
Kirjoitushetkellä (2015) ahmaspistiäiset jaotellaan noin 39 alaheimoon:
- Acaenitinae - jaloahmaset
- Adelognathinae - töpöahmaset
- Agriotypinae - sirviahmaset
- Anomalinae eli Anomaloninae - siroahmaset
- Banchinae - kumpuahmaset
- Brachycyrtinae
- Campopleginae - kaita-ahmaset
- Collyriinae - korsiaisahmaset
- Cremastinae - hoikka-ahmaset
- Cryptinae - piiloahmaset
- Ctenopelmatinae - lamuriahmaset
- Cylloceriinae - vaaksiaisahmaset
- Diacritinae - varsiahmaset
- Diplazontinae - kirvariahmaset
- Eucerotinae - laattasarviahmaset
- Ichneumoninae - kihoahmaset
- Labeninae
- Labenopimplinae
- Lycorininae - koisa-ahmaset
- Mesochorinae - kesturiahmaset
- Metopiinae - naamioahmaset
- Microleptinae - asekärpäsahmaset
- Neorhacodinae
- Ophioninae - sirppiahmaset
- Orthocentrinae - sääskiahmaset
- Orthopelmatinae - ruusuahmaset
- Oxytorinae - rihma-ahmaset
- Paxylommatinae
- Pedunculinae
- Phrudinae
- Pimplinae - rosoahmaset
- Poemeniinae - komoahmaset
- Rhyssinae - pora-ahmaset
- Stilbopinae - seulakoiahmaset
- Tatogastrinae
- Tersilochinae - kuoriaisahmaset
- Tryphoninae - piinuriahmaset
- Xoridinae - purasahmaset
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yu, DS & Van Achterberg, C & Horstmann, K: Taxapad-tietokanta 2012, Ichneumonoidea 2011 taxapad.com. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 21.4.2015. (englanniksi)
- ↑ Gauld, Ian: The Ichneumonidae of Costa Rica, 4. Memoirs of the American Entomological Institute, 2002. (englanniksi)
- ↑ Jussila, Reijo & Sääksjärvi, Ilari & Bordera, Santiago: Revision of the western Palaearctic Mesoleptus (Hymenoptera: Ichneumonidae). Annales de la Société entomologique de France (N.S.), 2010, nro 46, s. 499–518. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Finnish Barcode of Life finbol.org. Arkistoitu 22.10.2015. Viitattu 24.4.2015. (suomeksi)
- ↑ Veijalainen, A. & Wahlberg, N. & Broad, G. R. & Erwin, T. L. & Longino, J. T. & Sääksjärvi, I. E.: Unprecedented ichneumonid parasitoid wasp diversity in tropical forests. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences, 2012, nro 279, s. 4694. doi:10.1098/rspb.2012.1664 (englanniksi)
- ↑ Quicke, D. L. J.: We Know Too Little about Parasitoid Wasp Distributions to Draw Any Conclusions about Latitudinal Trends in Species Richness, Body Size and Biology. PLoS ONE, 2012, nro 7, s. e32101. doi:10.1371/journal.pone.0032101 (englanniksi)
- ↑ Hyönteisfoorumi: Ichneumonidae - ahmaspistiäiset? hyonteiset.net.
- ↑ Huston, Michael: Biological diversity: the coexistence of species. Cambridge: Cambridge University Press, 1994. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Price, Peter: Insect ecology. New York: John Wiley & Sons, Inc, 1997. (englanniksi)
- ↑ Quicke, Donald: We Know Too Little about Parasitoid Wasp Distributions to Draw Any Conclusions about Latitudinal Trends in Species Richness, Body Size and Biology. PLoS ONE, 2012, nro 7, s. e32101. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Sääksjärvi, Ilari & Haataja, Samuli & Neuvonen, Seppo & Gauld, Ian & Jussila, Reijo & Salo, Jukka & Burgos, Andres: High local species richness of parasitic wasps (Hymenoptera: Ichneumonidae; Pimplinae and Rhyssinae) from the lowland rainforests of Peruvian Amazonia. Ecological Entomology, 2004, nro 29, s. 735–743. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Zhang, Haichun & Rasnitsyn, A: Some ichneumonids (Insecta, Hymenoptera, Ichneumonoidea) from the Upper Mesozoic of China and Mongolia. Cretaceous Research, 2003, nro 24, s. 193-202. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Ahmaspistiäiset (Ichneumonidae)
- Bug guide: Family Ichneumonidae (englanniksi)
- Waspweb (afrotrooppiset pistiäiset) (englanniksi)