Ageratina gracilis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ageratina gracilis
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit
Kladi: Koppisiemeniset
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Asteridit
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit
Suku: Valkolatvat Ageratina
Laji: gracilis
Kaksiosainen nimi

Ageratina gracilis
(Kunth) R.M.King & H.Rob.

Ageratina gracilis on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva asterikasvien heimoon kuuluva kasvilaji.[2]

Elinalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A. gracilis on kotoperäinen Kolumbiassa, Ecuadorissa ja Venezuelassa, missä se kasvaa vuoristossa 1 700–4 100 metrin korkeudessa.[3]

Leviäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A. gracilis levittää siemeniään tuulen mukana, jonka jälkeen ne varastoituvat lyhytaikaisesti maaperän siemenpankkiin.[4]

Käyttö lääketieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A. gracilis -kasvin mahdollisia syövänvastaisia ominaisuuksia on tutkittu. Alustavat tulokset osoittavat, että A. gracilis -lajilla on antiproliferatiivista aktiivisuutta syöpäsoluja vastaan, ja ne ovat lähtökohta tuleville tutkimuksille, jotka koskevat sen antineoplastista aktiivisuutta ja sen viljelyolosuhteita.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lopez-Gallego, C. & Morales M, P.A.: Ageratina gracilis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
  2. Ageratina gracilis iNaturalist. Viitattu 1.10.2023.
  3. Ageratina gracilis (Kunth) R.M.King & H.Rob. | Plants of the World Online | Kew Science Plants of the World Online. Viitattu 1.10.2023. (englanniksi)
  4. Basto, Sofia ym.: Seed bank responses after clearcutting Pinus patula plantations in Andean high montane areas. Univ. Sci., 2020, s. 517-543. doi:10.11144/Javeriana.SC25-3.sbra. Artikkelin verkkoversio (ladattava pdf). Viitattu 1.10.2023.
  5. Méndez-Callejas, Gina ym.: Antiproliferative activity of chloroformic fractions from leaves and inflorescences of Ageratina gracilis. Emirates Journal of Food and Agriculture, 2017, s. 59-68. doi:10.9755/ejfa.2016-09-1164. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.10.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]