Adrian Moorhouse
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Iso-Britannia
| |||
| Miesten uinti | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Soul 1988 | 100 m ru | |
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Perth 1991 | 100 m ru | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Rooma 1983 | 200 m ru | |
| Kultaa |
Sofia 1985 | 100 m ru | |
| Kultaa |
Strasbourg 1987 | 100 m ru | |
| Kultaa |
Bonn 1989 | 100 m ru | |
| Hopeaa |
Rooma 1983 | 100 m ru | |
| Hopeaa |
Strasbourg 1987 | 4×100 m sku | |
| Hopeaa |
Ateena 1991 | 100 m ru | |
 Pronssia |
Split 1981 | 200 m ru | |
| Pronssia |
Strasbourg 1987 | 200 m ru | |
Adrian David Moorhouse (s. 24. toukokuuta 1964 Bradford) on brittiläinen kilpauimari.[1] Hän on rintauinnin olympiavoittaja ja nelinkertainen Euroopan-mestari.[1][2]
Moorhouse kilpaili olympialaisissa ensimmäisen kerran Los Angelesissa 1984. Hän sijoittui 100 metrin rintauinnissa neljänneksi, 4 × 100 metrin sekauintiviestissä kuudenneksi ja 200 metrin rintauinnissa yhdeksänneksi. Soulin olympialaisissa 1988 hän voitti 100 metrin rintauinnissa kultaa Britannian-ennätyksellä 1.02,04, millä hän voitti Unkarin Károly Güttlerin 0,01 sekunnilla. Moorhouse sijoittui sekauintiviestissä kahdeksanneksi ja 200 metrin rintauinnissa 17:nneksi. Vielä Barcelonan olympialaisissa 1992 hän sijoittui 100 metrin rintauinnissa kahdeksanneksi.[1]
Moorhouse saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa Splitin EM-kilpailuissa 1981, kun hän sijoittui 200 metrin rintauinnissa pronssille. Seuraavana vuonna hän voitti Kansainyhteisön kisoissa kultaa 100 metrin rintauinnissa ja saavutti kaksi muuta mitalia. Rooman EM-kilpailuissa 1983 hän voitti kultaa 200 metrin rintauinnissa ja saavutti hopeaa 100 metrillä. Sofian EM-kilpailuissa 1985 hän voitti kultaa 100 metrin rintauinnissa. Kansainyhteisön kisat 1986 toivat kultaa 200 metrin rintauinnista ja kaksi hopeaa. Strasbourgin EM-kilpailuissa 1987 Moorhouse voitti kultaa 100 metrin rintauinnissa sekä saavutti hopeaa 4 × 100 metrin sekauintiviestissä ja pronssia 200 metrin rintauinnissa.[1][2]
Olympiavoiton jälkeen Moorhouse voitti Bonnin EM-kilpailuissa 1989 kultaa 100 metrin rintauinnissa.[1][2] Hän ui alkuerissä uuden maailmanennätyksen 1.01,49.[1][3] Kansainyhteisön kisoissa 1990 hän voitti kultaa 100 metrin rintauinnissa sivuamalla maailmanennätystään ja sai hopeaa sekauintiviestissä.[1][2][4] Saman vuoden heinäkuussa hän sivusi vielä kerran maaimanennätysaikaansa.[1] Ainoan MM-mitalinsa Moorhouse saavutti Perthin MM-kilpailuissa 1991, kun hän otti 100 metrin rintauinnissa hopeaa 0,13 sekuntia maailmanennätyksen häneltä ajalla 1.01,45 vieneelle Unkarin Norbert Rózsalle hävinneenä.[1][2][5] Ateenan EM-kilpailuissa 1991 hän saavutti vielä 100 metrin rintauinnissa hopeaa 0,39 sekuntia Rózsalle hävinneenä.[1][2][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Adrian Moorhouse Olympedia. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Adrian Moorhouse: Medals World Aquatics. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)
- ↑ A Roundup of the Week Aug. 14-20 Vault. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Moorhouse Ties Own Breaststroke Mark Los Angeles Times. 25.1.1990. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 13, s. 51, 285. Spartakus Oy, 1992. ISBN 951-96269-2-1.
- ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 13, s. 286. Spartakus Oy, 1992. ISBN 951-96269-2-1.
|
1968: Donald McKenzie | 1972: Nobutaka Taguchi | 1976: John Hencken | 1980: Duncan Goodhew | 1984: Steve Lundquist | 1988: Adrian Moorhouse | 1992: Nelson Diebel | 1996: Frederik Deburghgraeve | 2000: Domenico Fioravanti | 2004: Kōsuke Kitajima | 2008: Kōsuke Kitajima | 2012: Cameron van der Burgh | 2016: Adam Peaty | 2020: Adam Peaty | 2024: Nicolò Martinenghi |
| ||||||||||||||
