Adolf Manninen
Adolf Manninen (18. elokuuta 1868 Jyväskylän maalaiskunta – 20. huhtikuuta 1918 Kouvola) oli suomalainen kappalainen, jonka punaiset surmasivat Suomen sisällissodan aikana.[1][2]
Mannisen vanhemmat olivat maanviljelijä Adolf Manninen ja Edla Maria Salmela. Hän pääsi ylioppilaaksi 1890 Jyväskylän lyseosta. Manninen suoritti vuonna 1895 Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon ja hänet vihittiin papiksi samana vuonna.[1]
Manninen oli Vehkalahdella kappalaisena vuodesta 1908 alkaen.[1]
Sisällissodan aikaan Vehkalahden kirkkoherra Gustaf Adolf Taube järjesti kirkossa puhetilaisuuksia yhdessä kappalainen Adolf Mannisen ja Haminan kirkkoherran Uuno Renvallin kanssa. Punaiset pidättivät papit maaliskuun alussa joksikin aikaa mutta he pääsivät sitten vapaaksi. Papit pidätettiin uudelleen huhtikuussa ja heidät vietiin Kouvolaan yhdessä muiden pidätettyjen haminalaisten kanssa. Taube, Manninen ja Renvall ammuttiin Kouvolan veripellolla yöllä 19. – 20. huhtikuuta 1918.[3]
Adolf Manninen oli naimisissa vuodesta 1894 Henrika Mankosen kanssa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d MANNINEN Adolf. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Suomen sotasurmat 1914-1922 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mirja Turunen : Veripellot - Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918. Atena Kustannus 2005, s. 126
|
