Adolf Kalsta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Adolf Edmund Grönberg myöh. Kalsta (2. huhtikuuta 1885 Joensuu - 21. elokuuta 1968) oli suomalainen jääkäriluutnantti ja asemapäällikkö. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestari Bror Gustaf Adolf Grönberg ja Ida Sofia Skutnabb. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Ilmi Katrina Lenkkerin kanssa ja hänen kuoltua vuonna 1927 toisen kerran vuonna 1935 Aina Terttu Maria Tiaisen kanssa, joka hänkin kuoli vuonna 1937.[1][2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grönberg kävi viisi luokkaa Joensuun klassillisesta lyseota ja teki vuonna 1928 opintomatkan Saksaan.[1][2]

Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoona 27:n tiedonanto-osasto, kuvaan merkitty osaston johtajat Birger Homén ja Eric Heimbürger.

Grönberg työskenteli vuodesta 1903 virkamiehenä valtionrautateillä ja toimi jääkäriliikkeen värvääjänä Nurmeksessa ja sen ympäristössä ennen kuin liittyi itse vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 9. huhtikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 5. joulukuuta 1916 alkaen pataljoonan 1. komppaniaan. Hänet siirrettiin 53 muun miehen kera 2. lokakuuta 1917 perustettuun pataljoonan tiedonanto-osastoon.[3] Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Riianlahdella ja Aa-joella. Hän suoritti rintamapalveluksensa jälkeen Libaussa vuonna 1917 pidetyn radiokurssin. Libausta hän joutui hänellä todetun keuhkotaudin takia sairaalahoitoon ja siksi ei päässyt lähtemään muun lääkärijoukon mukana helmikuussa Suomeen vaan jäi Saksaan lääkärihoitoon.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grönberg palasi takaisin Suomeen sisällissodan jälkeen 12. kesäkuuta 1918 ja astui Suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Nurmeksen suojeluskuntaan, missä hän palveli 30. syyskuuta 1919 saakka, jolloin erosi suojeluskunnasta ja astui Valtion rautateiden palvelukseen kirjuriksi Hämeenlinnan asemalle. Vuonna 1920 hänet nimitettiin Mesterjärven asemapäälliköksi (hän vaihtoi nimensä Kalstaksi vuonna 1927) ja vuonna 1929 Nurmeksen asemapäälliköksi sekä vuonna 1935 Sortavalan asemapäälliköksi.[1][2]

Luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalsta toimi Nurmeksen kauppalan valtuuston jäsenenä vuosina 1931–1935 ja terveydenhoitolautakunnan puheenjohtajana vuosina 1931–1935 sekä oli monissa muissa kunnallisissa luottamustoimissa Nurmeksessa.[1][2]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalsta osallistui talvisotaan asemapäällikkönä Sortavalassa ja jäi Valtion rautateiltä eläkkeelle välirauhan aikana. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin paikallispäälliköksi Jääkäri suojeluskuntaan ja sen jälkeen väestönsuojelu tehtäviin. Hänet haudattiin Joensuuhun.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.): Suomen jääkärit: toiminta sanoin ja kuvin II, 2. painos. Kuopio: Osakeyhtiö Sotakuvia, 1933.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. Suomen jääkärit II 1933: 1161.