Abu Mena

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abu Mena
Vanhan luostarin raunioita
Vanhan luostarin raunioita
Sijainti

Abu Mena
Koordinaatit 30°50′28″N, 29°39′49″E
Valtio  Egypti
Paikkakunta Aleksandrian kuvernoraatti
Historia
Tyyppi asutuskeskus ja pyhiinvaelluskohde
Ajanjakso 300–900-luku jaa.
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Abu Mena Commonsissa

Abu Mena on varhaiskristillinen pyhiinvaelluskohde ja entinen asutuskeskus Aleksandrian länsipuolella Egyptissä. Paikan uskonnollinen asema liittyy marttyyri Menas Egyptiläisen tarinaan, jonka haudan päälle paikalle rakennettiin martyrion 300-luvun lopulla. Tunnetuiksi tulivat myös pyhiinvaeltajille myydyt Menan ampullat. Sasanidit tuhosivat kohteen 600-luvun alkupuolella ja paikka hylättiin kokonaan 900-luvun jälkeen. Vuodesta 1979 Abu Mena on ollut Unescon maailmanperintöluettelon kohde.

Kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylpylän raunioita.

Abu Mena keskusta käsittää aukion, jonka pohjoispuolella on ksenodokheion ja eteläpuolella kirkkoja. Kirkoista tärkein on martyrion Menas Egyptiläisen haudan päällä. Martyrion on rakennettu alun perin 300-luvulla ja sitä on sittemmin laajennettu useampaan otteeseen. Sen itäpuolella on 500-luvun alulla rakennettu basilika ja länsipuolella kastekirkko. Muu kaupunki käsittää asuntoja, teidenvarren kolonnadeja ja kaksi kylpylää. Keskusaukiosta sivuun on myös muutamia kirkkoja, kuten siitä pohjoiseen sijaitseva basilika. Abu Menan kirkot rakennettiin paikallisesta kalkkikivestä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menan ampulla Louvren kokoelmissa.
Lähellä sijaitseva nykyaikainen Pyhän Menan luostari.

Abu Menan alkuperäistä nimeä ei tunneta. Nykyinen nimi on vasta sen perustamista myöhempää perua. Paikka oli kristinuskon varhaishistorian aikainen pyhiinvaelluskohde ja asutuskeskus antiikin Aleksandrian länsipuolella. Sen uskonnollinen asema liittyy pyhimys Menas Egyptiläiseen. Pyhän Menasin tarina tunnetaan legendan kautta, jonka mukaan hän kuoli marttyyrinä tarinan eri versioiden mukaan joko keisari Diocletianuksen valtakaudella Fryygiassa vuonna 295, tai Aleksandriassa keisari Maximinuksen kaudella. Menasin kultti sai alkunsa Egyptissä leviten sittemmin myös valtakunnan muihin osiin. Abu Menassa rakennettiin martyrion Menas Egyptiläisen oletetulle haudalle tiettävästi 300-luvun lopulla.[1]

400-luvulta 600-luvulle Abu Menasta myytiin pyhiinvaeltajille erityisen tunnetuksi tulleita savisia ampulloja, joilla pyhiinvaeltajat saattoivat viedä mukanaan Abu Menan pyhättöjen vettä. Menan ampullojen kuvitus esittää usein Pyhää Menaa ja polvistuvia kameleja. Sittemmin Menan ampulloja on löydetty eri osista entistä Bysantin valtakuntaa ja jopa sen rajojen ulkopuolelta.[1]

Abu Mena tuhoutui lähes täysin sasanidien hyökkäyksissä vuosien 616–620 välillä. Tuhojen jälkeen paikka jälleenrakennettiin paljon aikaisempaa pienemmässä mittakaavassa. Paikka oli khalkedonialaisen kirkon kohde, kunnes Arabit valloittivat Egyptin vuosina 639–642. Valloituksen jälkeen Abu Menaa hallitsi koptilainen monofysitinen kirkko. Koptilaisen kirkon patriarkka Mikael I (744–768) rakennutti vanhan martyrionin paikalle basilikan. Koko kohde hylättiin luultavasti 900-luvun paikkeilla.[1]

Aby Mena valittiin vuonna 1979 Unescon maailmanperintöluetteloon.[2] Kohde luokiteltiin vuonna 2001 vaarantuneeksi pohjaveden pinnan nousun takia. Kuivana kestävä savinen maaperä ei vettyessään kannata rakennuksia, jotka ovat vaarassa romahtaa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Alexander P. Kazhdan (toim.): The Oxford Dictionary of Byzantium, s. 8, 1339-1340. Oxford University Press, 1991. ISBN 0-19-504652-8. (englanniksi)
  2. Abu Mena World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 8.3.2021. (englanniksi)
  3. World Heritage Committee Inscribes Two Sites on the the List of World Heritage in Danger World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 8.3.2021. (englanniksi)