Aatto Kaljunen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aatto Päiviö Kaljunen (29. huhtikuuta 1907 Viipuri18. marraskuuta 1963 Oulu[1]) oli suomalainen opettaja ja rehtori. Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1953. Hän oli Hämeenlinnan seminaarin lehtori vuodesta 1951, Oulun opettajakorkeakoulun (myöh. Oulun yliopiston opettajainvalmistuslaitoksen) esimies vuodesta 1953.[2][3]

Aatto Kaljusen puoliso vuodesta 1958 oli urkutaiteilija ja musiikkipedagogi Anna-Liisa Antila-Kaljunen.[4]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kasvattaminen tarkoitusperäisenä ilmiönä, 1949 (väitöskirja)
  • Aatto Kaljunen, Britta Karemo, Taimi Metsikkö. Aapinen, kuv. Kyllikki Kallio, Valistus, 1959.
  • Arvo Haanto, Aatto Kaljunen. Poikien maastopuuhia, WSOY, 1942.
  • Eeva Saarinen, Aatto Kaljunen. Totta ja leikkiä maastossa: tyttöjen maasto-opas, WSOY, 1942
  • Paavo Kuosmanen, Aatto Kaljunen. Isänmaan historiaa tuokiokuvina : Suomen historian lukemisto, 1–2, WSOY, 1944

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 236
  3. Kajaanin kampus tiedotuslehti Joulukuu 2007
  4. Knihtilä, Aila: Anna-Liisa Antila-Kaljunen – urkuri ja pedagogi Naisten ääni -sivusto. Suomalainen Naisliitto ry. Viitattu 13.5.2018.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.