Aarteita ja muistoesineitä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarteita ja muistoesineitä
Fragile Things
Alkuperäisteos
Kirjailija Neil Gaiman
Kieli englanti
Genre fantasia, kauhu
Kustantaja William Morrow
Julkaistu 2006
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 400
ISBN 0-06-051522-8
Suomennos
Suomentaja Johanna Vainikainen-Uusitalo
Kansitaiteilija Maija Pietikäinen
Kustantaja Kirjava
Julkaistu 2007
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 213
ISBN 978-952-99268-9-3
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Aarteita ja muistoesineitä (engl. Fragile Things: Short fictions and wonders) on Neil Gaimanin vuonna 2006 ilmestynyt novellikokoelma. Kirjava on julkaissut valikoiman alkuteoksesta Johanna Vainikainen-Uusitalon suomentamana vuonna 2006.

Suomalaisen laitoksen sisällys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Vihreiden kirjainten arvoitus” (A Study in Emerald, 2003) – Hugo-palkinto 2004, Locus-palkinto 2005
  • ”Kaamean himon yön salatun talon kasvottomien orjien kielletyt morsiamet” (Forbidden Brides of the Faceless Slaves in the Secret House of the Night of Dread Desire, 2004) – Locus-palkinto 2005
  • ”Soraa muistojen tieltä” (The Flints of Memory Lane, 1997)
  • ”Sulkemisaika” (Closing Time, 2002) – Locus-palkinto 2003
  • ”Kitkerää paahtoa” (Bitter Grounds, 2003)
  • ”Ne muut” (Other People, 2001)
  • ”Aarteita ja muistoesineitä” (Keepsakes and Treasures, 1999)
  • ”Harlekiini Valentiini” (Harlequin Valentine, 1999)
  • ”Susanin ongelma” (The Problem of Susan, 2004)
  • ”Sivuja päiväkirjasta, joka löytyi pitkänmatkan bussiin jätetystä kenkälaatikosta jostain Oklahoman Tulsan ja Kentuckyn Louisvillen väliltä” (Pages from a Journal Found in a Shoebox Left in a Greyhound Bus Somewhere Between Tulsa, Oklahoma, and Louisville, Kentucky, 2002)
  • ”Laakson kuningas” (The Monarch of the Glen, 2003)
  • Kirjailijan jälkisanat

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien Jussi Ahlroth kirjoitti, että Gaiman on kirjailijana parhaimmillaan novelleissa. Kokoelma on kuitenkin epätasainen: mukaan mahtuu harhalaukauksia ja täysosumia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ahlroth, Jussi: Neil Gaiman on parhaimmillaan novelleissaan Helsingin Sanomat. 10.12.2007. Viitattu 18.8.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.