Aaron Tenkanen
| Aaron Tenkanen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. huhtikuuta 1880 Pyhäjärvi Vpl, Suomi |
| Kuollut | 26. tammikuuta 1963 (82 vuotta) Keuruu, Suomi |
| Ammatti | urkuri, säveltäjä, liikemies |
Aaron Justinus Tenkanen (13. huhtikuuta 1880 Pyhäjärvi Vpl – 26. tammikuuta 1963 Keuruu) oli suomalainen urkuri ja säveltäjä.
Tenkanen syntyi pappilan torpparin poikana ja opiskeli urkujen soittoa Helsingin lukkari-urkurikoulussa 1898–1901. Sen jälkeen hän suoritti vielä jatkotutkinnot Oskar Merikannolle (urut) ja Emmy Achténille (laulu). Abraham Ojanperältä hän sai vuonna 1906 todistuksen jatko-opinnoista soolo- ja kirkkolaulun alalla.
Vpl Pyhäjärven kanttori-urkurina Tenkanen toimi 1901–1906, Kotkan Työväenteatterin johtajana ja perustamansa orkesterin kapellimestarina 1906–1907. Muutettuaan sitten Helsinkiin hän toimi lomittavana urkurina pääasiassa Johanneksen kirkossa, Oskar Merikannon sijaisena. Hänen johdollaan Tenkanen suoritti vielä jatko-opintoja 1911–1912.
Vuosina 1905–1906 Tenkanen oli julkaissut sotilaskapellimestari Alexei Apostolin kustantamana kaksi vihkoa sekakuorolauluja, sen jälkeen kuusi soololaulua pianon säestyksellä. Vuonna 1912 Tenkanen julkaisi lähinnä kanttorien jumalanpalveluskäyttöön teoksen ”50 koraalialkusoittoa” (virsikirjaan) jatkaen kokoelmalla kuorolauluja ja sarjalla ”Kuvitelmia pianolle”.
1930–1950-luvuilla Tenkanen sävelsi laulumusiikin ohella Aleksis Kiven näytelmiin perustuvat oopperat Lea (valmistui noin 1931), Karkurit (noin 1946, ei julkistettu) ja Laillinen kihlaus (1956, esitetty vain alkusoitto), joiden libretot hän myös laati Kiven tekstejä vain hienovaraisesti lyhentäen ja muokaten. Lean kantaesityksen järjesti Viipurin Musiikkiopisto muutamien viipurilaisten taiteilijoiden avustuksella Kaupunginteatterin näyttämöllä 16. huhtikuuta 1934. Pääosissa lauloivat Heikki Tuominen, baritoni ja Karin Englund, sopraano. Ooppera sai suopean vastaanoton erityisesti laulumusiikin ja libreton sanoituksen ansiosta. Sävellystyyli oli polyfoninen lukuun ottamatta myrskykohtausta, jonka partituurissa Tenkanen kokeili ns. varhaisaleatorista notaatiota.
Suomalaisen oopperan kantaesitystä Viipurissa pidettiin merkittävänä kulttuuritapauksena – olihan edellisestä kantaesityksestä (Oskar Merikannon Pohjan neiti) kulunut jo 26 vuotta.
Vuosina 1939–1941 Tenkanen toimi v.a. kanttoriurkurina Multialla, Ähtärissä, Säynätsalossa ja Valkeakoskella. Hän antoi myös aikanaan yksityisopetusta ja lukuisia piano- ja urkukonsertteja sekä toimi pianistina muun muassa Aino Acktén, Hanna Granfeltin ja Eino Rautavaaran laulukonserteissa.
Pyhäjärvelle jäi hänen lähinnä liiketoimillaan rahoittamansa kaksikerroksinen huvila, josta osa oli tarkoitettu hoitokodiksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hako, Pekka 2002: Suomalainen oopperamusiikki. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, BTJ Kirjastopalvelu Oy.
- Helsingin Yliopiston ja Sibelius-Akatemian kirjastot: sävellyskäsikirjoitukset/Aron Justinus Tenkanen.
- Viipurilaiset sanomalehdet Karjala ja Maakansa ooppera Lean esitysviikolla.
- Tenkanen, Olli: Säveltäjä Aaron Tenkanen. Kirjoitus teoksessa Tenkanen – Tengén suku 1688 – 1992, toim. Arto Tenkanen. Julk. Tenkanen – Tengén sukuseura 1992.
- Tenkanen - Tengén sukuseuran sivusto.
| ||||||||||
