Aarno Vihantola
Aarno Johannes Vihantola (vuoteen 1906 Grönroos, 23. toukokuuta 1903 Turku – 13. maaliskuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen lääninrovasti ja toimittaja.[1]
Aarno Vihantolan isä oli toimittaja ja maallikkosaarnaaja Oskari Vihantola. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lapuan yhteiskoulusta ja opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa. Opiskeluaikoinaan Vihantola kuului jyrkän nationalistiseen heränneiden teologianopiskelijoiden keskustelukerhoon, jossa hänen ohellaan olivat muun muassa Reino Ala-Kulju, Armas Antila, Olavi Kares ja Toivo Laitinen.[2] Vihantola oli Lehtimäen vt. kirkkoherra 1928–1934), Pyhäjärven pitäjänapulainen 1934–1956 ja Ristijärven kirkkoherra 1956–1963.[1] Hän toimi myös Heräävä Nuoriso -lehden päätoimittajana.[2] Jatkosodan aikana vuonna 1944 Vihtantola oli Päämajan Kirkollisasiain osaston palvelukseen kutsumana sotilaspastorina.[3]
Aarno Vihantolan poika oli Haapajärven pitkäaikainen kirkkoherra Jussi Vihantola (1936–2019).[4]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vihantola, Oskari ; Vihantola, Aarno: Minun sydämeni valvoi. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1957.
- Uskonvanhurskaus. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1963.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 15.3.1963, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.10.2023.
- ↑ a b Ylikangas, Kimmo: Pietististä humanistiksi? : Olavi Kares herännäisyyden, kirkon ja yhteiskunnan muutoksen keskellä 1945–1974, s. 21, 45. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018. ISBN 978-951-51436-8-6. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Salminen, Riku: Kuopion hiippakunta ja jatkosota 1941–1944, s. 155, 202–203. Pro gradu -tutkielma. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Savela, Antti: Haapajärven emeritus-kirkkoherra Jussi Vihantola on poissa (vain tilaajille) 4.3.2019. Keskipohjanmaa. Viitattu 20.10.2023.