Aarne Jaatinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarne Jaatinen
Henkilötiedot
Syntynyt4. lokakuuta 1895
Joensuu
Kuollutkadonnut 21. marraskuuta 1944 Helsinki
Ammatti näyttelijä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Aarne Jaatinen (4. lokakuuta 1895 Joensuu – (kadonnut 21. marraskuuta) 1944 Helsinki)[1] oli suomalainen näyttelijä.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaatisen vanhemmat olivat työmies Juho Jaatinen ja Anna Pirhonen. Hän aloitti näyttelijän uransa 1918 Evert Suonion kiertueessa ja jatkoi kiertuenäyttelijänä. Jaatinen siirtyi vakinaiseksi näyttelijäksi Porin Työväen Teatteriin 1923, ja liittyi vielä samana vuonna Tampereen Työväen Teatteriin.[2] Tampereelta Jaatinen siirtyi Kuopion Työväen Teatterin johtajaksi ja sittemmin johtajaksi Lappeenrannan Työväen Näyttämölle ja Helsingin Työväen Teatteriin.[1]

Jaatisen näyttämötehtäviin lukeutuu muun muassa Juhani Fleming (Daniel Hjort), Ismael (Synti), Eelis (Uskottomuus), Kaarle (Kaksi kuningatarta), Nekljudow (Ylösnousemus), Turkka (Tukkijoella), Welle (Villikissa), Armand Duvall (Kamelianainen) ja Simeoni (Seitsemän veljestä).[2]

Jaatinen näytteli sivuosia neljässä suomalaisessa elokuvassa 1930- ja 1940-luvuilla. Elokuvassa Isoviha (1939) hänellä on pappilan rengin osa, kadonneessa elokuvassa Simo Hurtta (1940) hänellä on henkikirjuri Arnkilin osa, komediassa Poikamies-pappa (1941) hänen taidekauppiaan rooliaan ei ole kreditoitu ja melodraamassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943) hänen lääkärin roolinsa on niin ikään kreditoimaton.[3]

Jaatisen puoliso oli näyttelijä Oili Jaatinen, joka kuoli vuonna 1945 pitkällisen ankaran taudin murtamana 48-vuotiaana. Aarne Jaatinen oli kadonnut Helsingissä tuntemattomalla tavalla 21. marraskuuta 1944. Aarne Jaatinen löydettiin kuolleena heinäkuussa 1945, jolloin samoihin aikoihin kuoli heidän poikansa Martti Jaatinen, tunnettu runoilijanimellä Martti Jaarnio.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin - Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Teatterinjohtaja Aarne Jaatinen †, Salmetar, 1945, No 81, sivu 3, julkaistu 17.7.1945
  2. a b c Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, s. 102
  3. Aarne Jaatinen Elonetissä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]